Turvallisuudentunteesta ja turvattomuudesta

Melko tarkalleen tasan vuosi sitten meillä oli uusi vuokrasopimus allekirjoitettuna, vanha asunto keskustasta irtisanottuna ja kuukausi aikaa pakata omaisuutemme laatikoihin. Uusi elämänvaihe edessä.

Vajaa viikko sitten pakkasaamuna lenkillä räpsin muutamia kuvia nykyisistä kotikulmista aikeena kirjoittaa niiden ympärille postaus turvallisuudentunteen tärkeydestä sekä sen toteutumisesta nykyisessä arjessani. En kokenut keskustassakaan oloani millään tavalla uhatuksi, mutta sanotaako nyt näin, että sieltä muuttamisen jälkeen ei ole pahemmin tarvinnut soitella hätäkeskukseen tai viittoilla ohiajaville poliisiautoille ties minne sammuneiden henkilöiden takia. 

18. elokuuta 2017 koko Suomen ja erityisesti Turun turvallisuudentunne järkkyi Turun keskustassa tapahtuneiden puukotusten takia. Ei ollut paljosta kiinni, ettenkö itse olisi ollut tuolloin mahdollisesti juuri torilla matkalla asioimaan Sokokselle. Mikäli olisimme vielä asuneet keskustassa, olisin hyvin todennäköisesti ollut tuolloin jossain lähellä tapahtumapaikkaa.

Turvallisuudentunteen järkkymiseen ei kuitenkaan tarvita tämän kokoluokan hirmutekoa. Edellisyönä talossamme on yritetty murtautua yhteen asuntoon, ja murtojälkien lisäksi kyseiseen oveen on kaiverrettu symboli. Vaikka henkiä vaatinutta puukotusiskua ei voikaan verrata murronyritykseen, järkyttää tämä öinen tunkeilija minun turvallisuudentunnettani huomattavasti enemmän.

En näe uhkana sitä, että kukaan yrittäisi murtautua meille keskellä yötä. Uhkana näen ennemmin sen, etten halua törmätä pimeään aikaan täällä liikkuessani kehenkään epämääräisiin tyyppeihin ulkoalueilla – saati omassa rapussa. On hirveä ajatus, että sillä aikaa kun me olemme nukkuneet täysin tietämättöminä mistään, on muutamaa kerrosta alempana yritetty murtautua jonkun toisen kotiin.

En kuitenkaan suostu pelkäämään, tämänkään jälkeen. Olisi aivan turhaa linnoittautua kotiinsa neljän seinän sisään epäilemään kaikkia ja kaikkea, kun milloin tahansa voi sattua mitä tahansa. Toivotaan, että tämä murronyritys oli vain jokin typerä yksittäinen hairahdus, eikä alkusoittoa millekään suuremmalle.

Oletteko te joutuneet miettimään omaa turvallisuuttanne kotioloissa?

Kaikki eivät varmasti pystyisi ottamaan tätäkään niin ”kevyesti”, mutta onneksi itselläni ei ole tapana jäädä murehtimaan, ennen kuin on syytä huolestua enemmän.