ELÄMÄNI KIRJAT: George Orwell - Vuonna 1984

"SOTA ON RAUHAA

VAPAUS ON ORJUUTTA

TIETÄMÄTTÖMYYS ON VOIMAA"

"Jostakin tulvahti kadulle paahdetun kahvin haju - oikean kahvin, ei Voiton kahvin. Winston pysähtyi tahtomattaankin. Kenties kahden sekunnin ajan hän oli lapsuutensa puoleksi unohtuneessa maailmassa. Sitten ovi paukahti jossakin katkaisten hajun niin töykeästi kuin jos se olisi ollut ääni.

         Winston kulki katukäytävää useita kilometrejä, ja hänen kohjuista haavaumaansa särki. Toisen kerran kolmeen viikkoon hän oli laiminlyönyt illan Yhteiskunnallisessa Keskuksessa: huimapäinen teko, sillä voi olla varma siitä, että Keskuksessa käynneistä pidettiin tarkkaa kirjaa. Puolueen jäsenellä ei periaatteessa ollut lainkaan vapaa-aikaa, eikä hän ollut milloinkaan yksin paitsi vuoteessa. Edellytettiin, että milloin hän ei tehnyt työtä, syönyt tai nukkunut, hän otti osaa johonkin yhteiseen virkistykseen; kaikki mikä viittasi yksinäisyyden etsimiseen, jopa vain yksin käveleminenkin, oli ainakin jonkin verran vaarallista. Uuskielessä oli sitä varten sanakin: omaeloksi sitä sanottiin, ja se tarkoitti yksilöllisyyttä ja erikoisuutta. Mutta kun Winston tänä iltana lähti ministeriöstä, huhtikuisen ilman suloisuus vietteli."

George Orwell - Vuonna 1984 (WSOY) 

*   *   *

Elämäni Kirjat-postaussarjan aloittaa itseoikeutetusti ehdoton lempiteokseni, George Orwellin Vuonna 1984. En enää muista, miksi tai kenen suosituksesta tähän kirjaan alunperin tartuin, mutta se olikin sitten menoa ensi lehdiltä lähtien. 

Vuonna 1984 on kirjoitettu vuosina 1945–1949 ja julkaistu 8. kesäkuuta 1949. Romaani vie lukijan kuvitteelliseen Oseaniaan, jossa diktaattori 'Isoveli' valvoo. Päähenkilö Winston työskentelee Totuusministeriössä väärentäen historiaa vallanpitäjien mielen mukaiseksi. Tulevaisuusfiktion keskiössä kolme suurvaltaa - Oseania, Euraasia ja Itäaasia ovat sodassa keskenään. Totuusministeriön tehtävänä onkin muuttaa historiankirjoja aina kunkin vallalla olevan tilanteen mukaiseksi.

Winston on ulospäin kurinalainen, mutta kuitenkin Isoveljeä vastaan. Kirjan tapahtumien edetessä miesrukka päätyy lopulta Rakkausministeriöön aivopestäväksi. Kuinka näin käy - ota itse selvää! Varo kuitenkin, saatat kirjan luettuasi havahtua tekemiisi ajatusrikoksiin ja olettaa Isoveljen ilmestyvän minkä tahansa kulman takaa. 

Minuun tämä kirja jätti jäljen pitkäksi aikaa, ja sen tapahtumat sekä oletettu maailmankuva pyörivät mielessä. Toistaiseksi mikään muu kirja ei ole mennyt niin ihon alle. Orwellin kuvaus tulevaisuudesta on hyytävä, toivoton. Tämä ei todellakaan ole mikään kepeä iltalukeminen, vaan enemmänkin tekstiä sinulle, joka kaipaat ajattelemisen aihetta. Vaikka tämä dystopia ei onneksi vuoteen 1984 mennessä toteutunutkaan, on romaanissa kipeän lähelle osuvia vertailukohtia. Periaatteessa toivoisin ihan jokaisen lukevan tämän kirjan, vaikka se monelle saattaa raskas kokemus ollakin. Tämä kaikki voisi olla totta - ja osiltaan muualla maailmalla onkin.