Viikko sitten Kuhankuonon reissun jälkeen tehtiin nopea vierailu myös Nautelankoskelle Lietoon. Kello oli tässä vaiheessa jo sen verran, että aurinko alkoi laskemaan, joten kovin perusteelliseen tutkimiseen ei ollut aikaa.
Kuten kuvistakin havaitsee, oli koskella vesi todella matalalla tähän aikaan vuodesta. Puolelta toiselle olisi helposti päässyt hyppelemään kiviä pitkin, mutta tyydyimme kuitenkin kävelemään luontopolun vain kosken toiselta puolen ja käymään sen päässä olevalla lintutornilla.
Auringonlasku väritti maiseman kauniin vaaleanpunertavaksi. Miljöö itsessään olisi kyllä varmasti kaunis ihan missä tahansa kelissä, ainakin itseäni viehättää suuresti tällaiset "vanhanaikaiset" rakennukset ja maisemat, joilla on tarina. Nautelankosken historiasta voi lukea lisää esimerkiksi googlaamalla hakusanoilla Nautelankosken mylly.
Tein jo nyt päätöksen, että tänne on pakko päästä ensi keväänä, kun koski kuohuu hieman vetisempänä. Alkava syksyinen ruska tuo toki oman taikansa maisemiin, mutta en usko että kovin helposti löytyy mitään, mikä voittaisi kuohuvan kosken ja puhkeavan kevään yhdistelmän!
Nautelankoskella on myös Lauri Nautelan museo, jossa vierailisin joskus mielelläni. Ehkä sitten keväällä?