lauantai 22. joulukuuta 2018

Viime hetken lahjavinkki mattimyöhäisille

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ DOCENDON KANSSA


Jouluaatto kolkuttelee jo kahden yön päässä ja vielä pitäisi hankkia lahjoja? Mikäli mitään kuningasideaa lahjan suhteen ei ole, suosittelen suuntaamaan kirjakauppaan. Kirjalahja on helppo valinta, joka todennäköisesti tulee käyttöön. Toki jos ei tiedä toisen makua kirjojen suhteen, on lahjakortti myös oiva valinta. 

Tämä nimenomainen viime hetken lahjavinkki on suunnattu etenkin elämäkerroista ja musiikista kiinnostuneille. Docendo julkaisi lokakuussa Petri Pietiläisen ja Juha Metson kirjan Junnu Vainio - Sellaista elämä on, joka valottaa esimerkiksi vaimojen, lasten, rakastajien, sisarusten ja ystävien haastattelujen kautta Junnu Vainion (1938 - 1990) elämää sekä tarinoita sanoituksien takana perusteellisesti ja salailematta. 

Vainio on sanoittanut noin 2500 kappaletta, osan kärsiessään rajusta alkoholismista, osan raitistuttuaan. Raitistumisen myötä sanoitukset hieman muuttivat luonnettaan ja riippuukin paljolti kuulijasta, kummalta aikakaudelta omat suosikit löytyvät, vai uppoaako peräti koko tuotanto mukisematta. Olen melko varma, että jokaiselta löytyy mittavasta tuotannosta ainakin muutama tuttu hyvä kappale. Omia suosikkejani ovat esimerkiksi kauniit Koskaan et muuttua saa, Laulut kun kuolevat sekä menevämpi Juhannustanssit.






Elämäni aikana olen kuullut Junnun biisejä satoja, varmaan tuhansia kertoja, etenkin lavatanssiharrastukseni kautta. Koskaan en ole kuitenkaan miehen elämään tai tekemisiin perehtynyt sen enempää. Kirja olikin todella mielenkiintoinen ja piti lukijaa koukussa hyvin tehokkaasti. Sivuilta löytyy monia tuttuja suomalaisia, joiden tarinat Juha Vainiosta on kirjoitettu mielenkiintoisesti. 

En ole itse fanaattisesti elämäkertoja lukeva, vaan seulon joukosta lähinnä niistä henkilöistä kirjoitettuja kirjoja, joista jo tiedän jotain. Olikin hyvin virkistävää lukea ihmisestä, joka on näennäisesti kaikille tuttu, mutta jonka käänteistä ei tiedä juuri mitään. Vieraammista persoonista lukeminen voi olla joskus hyvin puuduttavaa, mutta tässä tapauksessa kirja on koottu niin mainiolla tavalla, että uskon tämän sopivan monenlaisen lukijan makuun!

Voisiko tässä olla sinun pelastuksesi joululahjakriisiin? Ja tietysti, jos joululahjat on hankittu jo hyvissä ajoin, hanki kirja vaikka itsellesi. Täältä ainakin suuri suositus!





Kirja saatu postausta vastaan Docendolta.

maanantai 17. joulukuuta 2018

Minun jouluperinteeni



Kävin eilen illalla Tuomiokirkossa Kauneimmissa joululauluissa, ja kotimatkalla alkoi taivaalta tipahdella muutamia lumihiutaleita. Aamulla herätessä yllätys oli silti aika iso, kun lunta olikin ilmeisesti satanut lähes läpi yön, eikä valkoinen peite ollut vain hetken säilyvä ja sitten sohjoontuva hupi. Säätiedote lupailee ainakin jouluun asti pikkupakkasia, joten toiveita on siitäkin, että tästä saataisiin nauttia vielä aattona.

Tälläkin hetkellä näyttäisi hiljalleen hiutaileita satelevan - minun puolestani saisi tulla vaikka puoli metriä lisää. Ei haittaisi yhtään!

Kauneimmat joululaulut ovat kuuluneet jouluperinteisiini niin kauan kuin muistan. En tiedä, tulisiko koko joulu ilman niitä. Näiden perinteisten lisäksi kävin tänä vuonna myös kokeilemassa jotain uutta, nimittäin viikko sitten Kaarinan kirkossa järjestettiin Raskaammat joululaulut-tilaisuus, jossa joululauluja tulkitsi metallisovituksin AvAciA. Tilaisuuksia oli kaksi, joista osallistuimme jälkimmäiseen. Mitään ennakko-odotuksia ei oikeastaan ollut, mutta olipahan hauska ilta! Porukkaa oli paikalla melko runsaasti kaikista ikäluokista, enkä usko että kukaan olisi paikalta huonolla mielellä poistunut. 

Käytkö sinä Kauneimmissa joululauluissa, tai onko sulla jotain muuta jouluperinnettä, jota ilman koko juhlantuntu on vaarassa jäädä tavoittamatta?

perjantai 7. joulukuuta 2018

Vieläkö joulumieli on tiessään? Täältä se löytyy!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ DOCENDON KANSSA




En koe itseäni mitenkään fanaattisena jouluhulluna, mutta pidän joulun ajasta kovasti. Ainakin, jos luetaan siitä pois kaikki kiire ja stressi! Jouluvalojen asetteleminen paikoilleen on ehkä lempiasiani - nautinkin niiden tunnelmallisesta valosta yleensä marraskuusta pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Muita joulukoristeita meillä ei juurikaan ole. Valot, edesmenneen isänäitini kynttelikkö ja hyasintit luovat joulun tunnun kotiini. 

Tähän asti olen viettänyt joka ikisen jouluaaton vanhempieni kanssa, muu seurue on vuodesta toiseen hieman vaihdellut. Tämänkin joulun saan olla töistä vapaalla ja vietän sen perinteen mukaan maalla äidin ja isän luona. Isän kanssa käymme yleensä hautausmaalla kynttiläkierroksella ja päivään kuuluu tietysti olennaisena osana hyvä ruoka, suklaa sekä vain oleminen, vailla kiirettä minnekään. Jo useana jouluna olen myös ostanut itselleni "lahjaksi" jonkin kirjan, jonka parissa kuluttaa loppuilta ennen nukkumaanmenoa. 







Mikäli siellä ruudun toisella puolen joulumieli huitelee vielä jossain teillä tietämättömillä, ei hätää! Ilona Pietiläisen ihana Tervetuloa jouluun-kirja tuo tähän vaivaan nopeaa helpotusta! Teoksen alaotsikko lupaa säteileviä koteja, satumaisia ideoita ja lempeitä tarinoita - niitä kaikkia kirja todella on pullollaan!

Äärettömän seesteisin ja kaunein kuvin kuvitettu kirja kertoo tarinoita erilaisista jouluista ja joulun viettoon valmistautumisesta. Lukija pääsee kurkkimaan esimerkiksi Kallionpään tilalle, jossa joulun tunnelmointi aloitetaan Jouluradio-kanavan parissa, pienen Aleksandran perheen joulupöydän sisältöön sekä metsän siimekseen, pienen punaisen talon joulunviettoon.

Upean teoksen ohjeilla leivot joulupitsaa, pyöräytät kädenkäänteessä ihanan bataattisalaatin tai loihdit suussa sulavia polkkakaramellimuffineja. Pihapiirin asukkaitakaan ei unohdeta, vaan kirjassa vinkataan esimerkiksi visuaalisesti kauniista, appelsiininpuolikkaista tehdyistä lintujen ruokintapaikoista - jos se olisi sallittua, tekisin parvekkeellemme heti muutaman! Näiden lisäksi sivuilta paljastuu niin pieniä kuin vähän suurempiakin askarteluideoita, kaikki melko helposti toteutettavissa olevia!

Tämän kirjan sivuilta joulumieli löytyy aivan varmasti. Kirjan voi halutessaan lukea vaikka yhdeltä istumalta kannesta kanteen tai selailla sieltä pidemmällä aikavälillä ideoita leipomuksiin tai askarteluihin ja virittäytyä tunnelmaan pikkuhiljaa. Jokaisen vähänkään jouluihmisen must-hankinta, joka tällä hetkellä löytyy Docendon sivuilta vieläpä alennettuun hintaan!

Mitä sun jouluperinteisiin kuuluu?


Kirja saatu postausta vastaan Docendolta.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Mitä kuuluu Onnen säikeitä?



Blogi on ollut viime aikoina hyvin hiljainen - tahattomasti, mutta tavallaan tarkoituksellakin.

Aloitin kesällä uuden kokopäivätyön, johon on ollut aika totutteleminen monen vuoden osa-aikatöiden jälkeen. Ensimmäisenä tästä on kärsinyt blogi, sillä vapaa-aika ja yksityiselämä menevät auttamatta edelle. 

On ollut ihana huomata, että vakikommentoijat ja -lukijat ovat tästä huolimatta pysyneet matkassa, vaikka itse en ole juuri ehtinyt muiden blogeja vilkuilla. Kiitos teille <3

Kieltämättä blogin lopettaminen on käynyt mielessä, mutta tiedän, että katuisin sitä hyvin nopeasti. Pidän kuvaamisesta sekä kirjoittamisesta, ja tämä on luonnollinen väylä jakaa sitä muillekin. Mihin minä nämä sitten laittaisin, jos Onnen säikeitä ei olisi olemassa?

Blogi ei siis ole katoamassa minnekään, mutta suunnitelmissani se hieman muuttaa muotoaan. Retkeilykertomukset, käsityöfiilistelyt ja keittiön aikaansaannokset tulevat säilymään matkassa mukana, mutta uuden vuoden mukana on aikeissa tuoda julkaisuihin vähän pohdiskelevampaakin sisältöä sekä enemmän kirjallisuutta. Olen koukuttunut kirjojen lukemiseen uudelleen, ja jakaisin mielelläni muillekin vinkkejä hyvistä kirjoista! Mitään tarkkaa linjausta en halua edes yrittää vetää, vaan samankaltaisella sekamelskalla jatkamme kuin tähänkin asti. 

Toivottavasti jatkatte tätä matkaa kanssani vastakin, postausideoita ja ylipäätään toiveita sisällöstä otan vastaan ilomielin. Myös kaikki muut kommentit, kehut, risut ja fiilikset ovat aina tervetulleita.

Ihanaa itsenäisyyspäivää Suomi ja ihan jokainen siellä ruudun toisella puolen!

tiistai 27. marraskuuta 2018

Fiini Naturally - käyttökokemuksiani muutaman kuukauden ajalta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ FIINI NATURALLY KANSSA


Kirjoitin reilu kuukausi sitten Fiini Naturallylta saamistani luonnonkosmetiikkatuotteista ja yrityksestä itsestään. Fiini Naturally on kahden naisen perustama yritys Pohjanmaalta, joka valmistaa ekologisia, puhtaita, luonnonmukaisia ja mahdollisimman suurella prosentilla kotimaisia tuotteita. 

Saamani tuotteet ovat hellivä, kosteuttava, suojaava ja pehmentävä kaura-hunajavoide, täyteläinen ja kosteuttava ruusu-sheavoi, kosteuttava ja hellävaraisesti hoitava, ikääntymisen merkkejä vastaan taisteleva mustikka-silmänympärysvoide sekä erityisesti sekaiholle, mutta myös kuivalle ja herkälle iholle sopiva, ravitseva kaura-tyrniöljyseerumi






Kasvojeni iho on aina ollut aika ongelmallinen. Nuorempana kärsin aknesta, joka onneksi saatiin kuriin oikeanlaisilla tuotteilla - toki iän karttumisellakin oli varmasti oma osuutensa paranemisprosessissa. Ihon parannuttua olen ollut todella huono käyttämään säännöllisesti mitään tuotteita, enkä voi sanoa koskaan noudattaneeni mitään kunnollista ihonhoitorutiinia

Nykyään tuntuu, että ihoni on sekoitus vähän kaikkea. Ikä on tuonut mukanaan lievää taipuvaisuutta couperosaan. Lisäksi ihoni rasvoittuu helposti, mutta on myös kuiva ja erityisen herkkä muutoksille käytetyissä tuotteissa. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun jokin uusi tuote on aiheuttanut kiusallisen kutinan ja punoituksen. 

Ensimmäisenä lähdin testaamaan kaura-hunajavoidetta, jonka luvataan sopivan käytännössä vähän koko kropalle. Jonkin aikaa testasin sen käyttöä kasvovoiteena, mutta melko nopeasti kävi ilmi, ettei se siinä tarkoituksessa sovi minulle. Kasvojen iho rasvoittui käytön jälkeen todella nopeasti, mikä ei tietenkään ole toivottava ominaisuus. Tästä huolimatta olen kuitenkin testailua jatkettuani täysin ihastunut tuotteeseen - etenkin huulivoiteena! Käytän jonkin verran huulilla mattapunia, jotka ainakin minulla helposti kuivattavat. Punan käytön jälkeen sipaisen tätä yöksi kerroksen huulille, eikä aamulla ole kuivuudesta tietoakaan! Lisäksi kyynärpääni ovat ajoittain hyvinkin kuivat, mihin tämä voide on ollut mainio apu. Parin päivän aikana muutaman kerran reilumpi kerros kyynärpäihin, ja kuivuus on tiessään. 

Toisena kasvovoiteena testiin lähti ruusu-sheavoi. Tuotteessa minuun vetoavat erityisesti useat ihon vanhenemisen merkkejä hidastavat vaikutukset sekä ruusuöljyn vaikutukset couperosaa vastaan. Kokeiltuani tuotetta ensin päivävoiteena, jouduin toteamaan tämänkin valitettavasti rasvoittavan kasvojeni ihoa turhan nopeasti. Siirrettyäni ruusu-sheavoin yövoide-käyttöön, olen ollut todella tyytyväinen! Tällä hetkellä käyttämäni päivävoide on todella kevyttä, joten yövoiteelta kaipaan näin ollen paksumpaa koostumusta ja enemmän kosteutusta. Tätä yövoiteena käytettyäni ihoni on aamulla kaunis, kimmoisa ja ennen kaikkea terveemmän näköinen kuin ennen! Ihmeitä ei tämäkään ainakaan vielä toistaiseksi couperosalleni ole tehnyt, mutta iho on huomattavasti tasaisemman värinen kuin ennen tämän käyttöä!





Fiinin mustikka-silmänympärysvoiteessa on myös pohjana sheavoi. Tähän tuotteeseen ihastuin oikeastaan heti sen käytön aloitettuani. Jos kasvojen ihoni on herkkä, niin samoin ovat silmänikin. Olen niitä, joiden silmät vuotavat läpi vuoden - oli syynä sitten katupöly, tuuli, lumisade, vesisade, aurinko, voimakkaat hajusteet tai mitä nyt ikinä keksitkin. Useat kokeilemistani silmänympärysvoiteista ovat aiheuttaneet silmien vuotamista heti levittämisen jälkeen, mutta tämän kanssa siitä ei ole tarvinnut kärsiä. Pelkistä luonnon raaka-aineista valmistettu voide on hellävarainen ja levittyy todella helposti. Tämä jää aivan ehdottomasti vakikäyttöön! Tuotteen sisältämän arganöljyn luvataan muun muassa hoitavan juonteita sekä ryppyjä ja oman kokemukseni mukaan se näin myös tekee! 

Minulle täysin uusi kokemus tuotteista oli kaura-tyrniöljyseerumi. Olen kuullut ja lukenut seerumeista paljon hyvää, mutten ole ikinä saanut aikaiseksi hankkia sellaista itselleni. Melko skeptisesti lähdin tuotetta testaamaan muutenkin helposti rasvoittuvalle iholleni, mutta yllätyin positiivisesti! Puhdistetulle ja kosteutetulle iholle levitettävä seerumi jättää ihon aivan ihanan pehmeäksi ja kimmoisaksi - sekä myös säilyttää tämän tunteen kauemmin kuin vain sen levittämisen jälkeisen hetken! Tällä hetkellä käytän seerumia noin kerran viikossa, joka tuntuu olevan iholleni sopiva tahti. Levitän seerumin kasvoille illalla ja käytän sen alla yleensä kevyempää kosteusvoidetta, jolloin tunne ei jää ollenkaan rasvaiseksi. 





Yhteenvetona voimme todeta, että hyppäys luonnonkosmetiikan maailmaan oli todella onnistunut! Haluan tähän väliin myös mainita, ettei minua todellakaan ole velvoitettu kehumaan tai suosittelemaan näitä tuotteita, vaan nämä ovat aitoja käyttökokemuksia. 

En tiedä, olenko vielä valmis vaihtamaan kaikkia käyttämiäni tuotteita luonnonkosmetiikkaan, mutta ainakin tämä on askel oikeaan suuntaan! Yksikin luonnonkosmetiikalla korvattu tuote on jo eteenpäin, eikä koko kaappia kannatakaan vaihtaa kerralla - etenkään jos ihosi reagoi uusiin tuotteisiin yhtä herkästi kuin omani. Mitä jos kuitenkin kokeilisit ensin vaikkapa yhden tuotteen testausta? Se ensimmäinen ei välttämättä ole täydellinen, mutta vaihtoehtoja onneksi riittää. Uusia tuotteita ostaessa kannattaakin rohkeasti konsultoida joko myyjää tai tuotteen valmistajaa, he osaavat suositella sinun ja ihosi tarpeisiin sopivia tuotteita.

Mitä jos nappaisit tästä joululahjaidean siskolle, äidille, parhaalle ystävälle tai vaikka itsellesi? Minulta Fiini Naturally saa kiitettävän arvosanan kaikin puolin! Voit tutustua valikoimaan yrityksen omassa verkkokaupassa tai jälleenmyyjien kautta. Mikäli käyttökokemuksia Fiinin tuotteista tai muusta luonnonkosmetiikasta löytyy jo entuudestaan, jaa niitä kommenttiboksiin!


Tuotteet saatu Fiini Naturallylta postausta vastaan.

maanantai 5. marraskuuta 2018

Syksyinen Katariinanlaakso

Katariinanlaakson luontopolku on varmasti monelle tuttu kesävierailukohde laiduntavine lehmineen, mutta itse pidän siitä kaikkina vuodenaikoina! Meiltä kotoa on Katariinanlaaksoon melko lyhyt matka, joten suhteellisen usein siellä tuleekin vierailtua.

Jos kesällä reitillä pääsee ihastelemaan maisemanhoitotehtävissä olevaa karjaa, ovat pikkulinnut ja oravat kylmempien kelien päätähtiä. Luontopolun varrella on muutama yleinen ruokintakivi, jonka ympärillä tyypit usein viettävät aikaansa. Muistattehan kuitenkin, ettei lintuja tulisi ruokkia kuin talvikaudella poikasten oikeanlaisen ravinnonsaannin takaamiseksi sekä myös tarkistaa, että kaavailemanne eväät ovat eläimille sopivia.

Me kävimme iltakävelyllä syksyisellä luontopolulla viime viikolla, ihanan auringonlaskun aikaan.














perjantai 2. marraskuuta 2018

I-ha-nat pallosukat



Satuin kysäisemään Hevosopistolle opiskelemaan päässeen siskontytön villasukkien tarvetta jokin aika sitten, ja hänen väläytettyään vihreää valoa, ovat muutamat sukat puikoilta viime aikoina tipahtaneet. Koska ihan perussukka on mielestäni niiiiiin tylsää neuloa, eikä pintakuvio neuleessa välttämättä tunnu kovin mukavalta kengässä päätin lähteä pitkästä aikaa kirjoneuleiden pariin.

Jonkin aikaa facebookin villasukkaryhmiä ja googlea selattuani tämä niin sanottu Marimekon pallosukka-malli oli saanut minut vakuuttuneeksi. Siskontytön väritoiveena oli ymmärrettävistä syistä tummia sävyjä, mutta pitihän sitä hieman valkeaa ja pinkkiä liittää mukaan piristykseksi.

Pienen alkukankeuden jälkeen kirjoneule alkoi sujua vanhaan malliin, eikä näiden sukkien neulomisessa lopulta yhteenlaskettuna kovin montaa tuntia mennyt. Käytännössähän tämä on ihan tavallista sileää neuletta, kuvion mukaan vaan vähän vaihdellaan lankoja. ...Oikeastihan se ei välttämättä ole ihan niin helppoa, sillä kirjoneuleessakin on ne omat jipponsa ja muistisääntönsä, joiden avulla neulepinnasta tulee oikeasti siisti.

Näitä ohjeita voi hyvin olla useammassakin paikassa, mutta itse nappasin kirjoneuleen kaavion Lankaa puikoissa-blogista. Ohjeen tapaan lankana minulla oli vanha tuttuni, Novitan seiskaveikka ja puikot 3,5. Neulon tosin niin tiukkaa, että saattaisi olla aika vaihtaa jo isompiin puikkoihin... Näistä tuli niin kauniit, että on ehkä P A K K O tehdä itsellekin! Ei kai villasukkia voi koskaan olla liikaa?




keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Täydelliset kuulokkeet kotikäyttöön - sis. alekoodi!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ SUDION KANSSA

Sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten välillä tuntuu vähenevän vuosi vuodelta, ja etenkin täysin tuntemattomien kanssa käydyt keskustelut koetaan enemmän ahdistaviksi kuin toivotuiksi tai odotetuiksi tapahtumiksi. Tämä taas korreloi suoraan siihen, että lähes tulkoon jokainen yksikseen vastaantuleva nuori aikuinen kulkee napit tai luurit korvilla, jolloin ulkomaailman ärsykkeet on helppo sivuuttaa huomaamatta niitä välttämättä ollenkaan.

Sen, onko tämä hyvä vai huono asia, saa jokainen päättää itse. Minä kuulun juuri näihin ylimääräisten sosiaalisten tilanteiden välttelijöihin, joille musiikki on keino sivuuttaa kanssakäymistä. En tee sitä töykeyttäni, tällaiset tilanteet vain ovat minulle epämiellyttäviä. Kaupan kassalla asioinnit ja muut selkeät asiakaspalvelutilanteet ovat toki eri asia, näissä kohdin itsekin hieman paheksun tuppisuina tilanteen ohittavia ihmisiä.

Näinkin kaukaa haetun aasinsillan kautta pääsemme siihen, että sain mahdollisuuden tehdä uudemman kerran yhteistyötä ruotsalaisen kuulokevalmistaja Sudion kanssa ja tartuinkin siihen empimättä! Aiemmin saamani bluetooth-liitännällä toimivat Tre-napit ovat olleet kiistämättä parhaat koskaan omistamani kuulokkeet! Koska toisille napeille ei ollut tarvetta, sain yhteistyön merkeissä tyylikkäät mustat Regent-kuulokkeet sekä niihin kauniit vihreät marmori-capit, joilla jokainen voi kustomoida omia kuulokkeitaan vielä enemmän itsensä näköiseksi.







Aloitin kuulokkeiden testaamisen kotona, mikä olikin oikeastaan hyvä juttu. Tre-nappien kanssa olin tottunut lenkkeilemään sujuvasti, koska ne päästävät musiikin läpi sopivasti liikenteen ääntä luomaan turvallisuutta ja säilyttämään huomion ympäröivässä maailmassa. Regenteissä tätä ominaisuutta ei ole, eli niiden kanssa pääset paremmin uppoutumaan siihen, mitä milloinkin haluat kuunnella, mutta ulkoillessa en koe niitä kovin turvallisiksi. Ensimmäisen sisätestauksen jälkeen kävin kertaalleen kotimme lähimaastossa iltakävelyllä Regenttien kanssa, mutta tosiaan totesin, etteivät ne ainakaan minun makuuni sovi ulkoiluun. Itse ainakin haluan olla edes jonkinverran perillä äänistä ympärilläni, jolloin läheltä piti-tilanteita ei niin helposti pääse syntymään.

Mutta kotioloissa, ai että! Olen käyttänyt Regenttejä siivotessani, illalla äänikirjan kuunteluun, "vanhanaikaisesti" kirjaa lukiessani sekä ruokaa valmistaessani. Halutessaan volumen saa helposti kotioloissa säädettyä niin, ettei muita ääniä ympäriltä kuulu ollenkaan. Vielä en ole sitä toteuttanut, mutta luulen kuulokkeiden pääsevän joku ilta myös osallisiksi minun silloin tällöin viettämiini yhden naisen diskojorailuihin.

Tre-nappien tapaan Regentit saavat minulta täyden kympin!








A L E K O O D I

Mikäli olet vailla kuulokkeita, saat nyt koodilla onnensaikeita
-15% koko Sudion valikoimasta.


Kuulokkeet saatu Sudiolta postausta vastaan.

torstai 18. lokakuuta 2018

Ihana syksyinen Korkeasaari

Viikko sitten perjantaina oli kauan odotettu Pyhimyksen keikka Helsingin Kultsalla. Miestä ei tämän kaltainen musiikki kiinnosta, mutta kun matka pääkaupunkiin oli joka tapauksessa minulla edessä, päätimme yhdistää tähän samaan reissuun miniloman ja varasimme hotellin yhdeksi yöksi. Perjantai-ilta meni minulla tosiaan keikalla, mutta lauantaina otimme hyvän hotelliaamiaisen jälkeen suunnaksi Korkeasaaren!

Olemme vierailleet eläintarhassa viimeksi muutama vuosi sitten paluumatkalla Kuopio Rockista ja ylipäätään olen itse ollut siellä aina kesällä. Näin syksyllä alueen kahvilat ja ravintolat olivat jo sulkeneet ovensa, mutta eläimiä pääsi ihastelemaan huomattavasti paremmin, kun ihmisiä oli vähemmän liikkeellä. Keltaisen ja punaisen sävyissä hehkuva luonto toi visiittiin myös oman hohtonsa - en voikaan muuta kuin lämpimästi suositella syksyistä retkeä eläinten pariin!