Satuin kysäisemään Hevosopistolle opiskelemaan päässeen siskontytön villasukkien tarvetta jokin aika sitten, ja hänen väläytettyään vihreää valoa, ovat muutamat sukat puikoilta viime aikoina tipahtaneet. Koska ihan perussukka on mielestäni niiiiiin tylsää neuloa, eikä pintakuvio neuleessa välttämättä tunnu kovin mukavalta kengässä päätin lähteä pitkästä aikaa kirjoneuleiden pariin.
Jonkin aikaa facebookin villasukkaryhmiä ja googlea selattuani tämä niin sanottu Marimekon pallosukka-malli oli saanut minut vakuuttuneeksi. Siskontytön väritoiveena oli ymmärrettävistä syistä tummia sävyjä, mutta pitihän sitä hieman valkeaa ja pinkkiä liittää mukaan piristykseksi.
Pienen alkukankeuden jälkeen kirjoneule alkoi sujua vanhaan malliin, eikä näiden sukkien neulomisessa lopulta yhteenlaskettuna kovin montaa tuntia mennyt. Käytännössähän tämä on ihan tavallista sileää neuletta, kuvion mukaan vaan vähän vaihdellaan lankoja. ...Oikeastihan se ei välttämättä ole ihan niin helppoa, sillä kirjoneuleessakin on ne omat jipponsa ja muistisääntönsä, joiden avulla neulepinnasta tulee oikeasti siisti.
Näitä ohjeita voi hyvin olla useammassakin paikassa, mutta itse nappasin kirjoneuleen kaavion Lankaa puikoissa-blogista. Ohjeen tapaan lankana minulla oli vanha tuttuni, Novitan seiskaveikka ja puikot 3,5. Neulon tosin niin tiukkaa, että saattaisi olla aika vaihtaa jo isompiin puikkoihin... Näistä tuli niin kauniit, että on ehkä P A K K O tehdä itsellekin! Ei kai villasukkia voi koskaan olla liikaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti