sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Hyvän mielen vuosi 2018 - ARVONTA


Yhteistyössä PS-Kustannus

Olen oikeastaan aika onnellinen, että vuosi 2017 on muutamien tuntien päästä ohi. Mikään ei varsinaisesti muutu - paitsi numero vuosiluvun perässä - mutta vuodenvaihde on aina kuitenkin omanlaisensa tilanteen nollaus ja uuden alku. 

Kulunut vuosi on ollut muutoksien aikaa blogille. Miltei kellontarkasti vuosi sitten sain Facebook-viestin Hiekkaleikkejä-blogin Jenniltä koskien uutta, paikallista, perusteilla olevaa blogiyhteisöä ja sanoin tahdon. Hieman myöhemmin Varpublogit näki päivänvalon. Itse olen ollut todella innoissani siitä, mitä kaikkea tähän yhteisöön kuuluminen on mahdollistanut ja toivottavasti myös te lukijat olette nauttineet monipuolisesta sisällöstä, jota blogissa on ollut ja tulee olemaan!






Vuonna 2017 olen ollut enemmän yksin kuin koskaan aiemmin - mutten silti useinkaan yksinäinen. Olen tehnyt erilaisten harjoitteiden ja metodien kautta tutkimusmatkaa itseeni, ja oppinut paljon - niin itsestäni kuin ihmisistä ympärilläni. Alkuvuonna harmitti, kun keskustasta syrjempään muutettuamme kavereiden kyläilyt vähenivät lähes olemattomiin, mutta huomasin kuitenkin pian, ettei se oikeastaan haitannutkaan. On tietysti ihanaa, kun joku silloin tällöin tulee käymään - ja useamminkin saa käydä!

Vanhemmiten olen oppinut, etten viihdy isoissa ihmisjoukoissa ja kaipaan lähinnä vain kaveria, joka lähtisi kaikenmaailman runopiireihin, tarinaklubeille ja taidetapahtumiin, joihin ei vain tule yksin mentyä. Minulla on hyvä mies, ihana ystävä ja pieni joukko kavereita, mutta ei ketään aivan samanhenkistä ihmistä. Näin kolmekymppisyyden kynnyksellä uskallan myös julkisesti tunnustaa, että äitini on paras ystäväni, muttei hänkään kovin kiinnostunut tämänkaltaisista tapahtumista. Ehkä vuosi 2018 tuo sellaisen ihmisen mukanaan? 

Ensi vuonna aion tutustua itseeni vielä syvemmin ja keskittyä kokonaisvaltaisempaan hyvään oloon. En ole onneton tai voi huonosti nytkään, mutta parasta, mitä voi tehdä itselleen sekä ihmisille ympärillään, on tehdä itsensä itselleen läpikotaisin tutuksi ja hyväksyä itsensä riippumatta muiden haluista tai mieltymyksistä. Jos olet ja elät vain miellyttääksesi läheisiäsi ja muokkaat käytöstäsi muiden tahdon mukaan, saattaa sinulta jäädä vaikka minkälaisia upeita asioita kokematta. Uskalla tunnustaa, että rakastat sitä artistia, jota kaikki kaverisi vihaavat, että et halua käydä salilla vaan lavis-tunneilla tai leikkaa pitkät hiuksesi pois, vaikka kaikki olisivatkin aina sanoneet sen olevan sulaa hulluutta. Ole sinä, elä omaa elämääsi ja tee siitä juuri itsesi näköinen!




Oman itsensä tutkiskelu ja hyvän olon löytäminen ei välttämättä ole helppoa, kun on niin tottunut niihin normeihin, joiden mukaan on elänyt. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi tämän Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -kirjan (PS-Kustannus) kanssa! Kirjassa on vuoden ajalle viikottaisia tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun. Kirja tähtää mielen joustavuuteen, joka helpottaa arjen haasteisiin ja muutoksiin sopeutumisessa. Itse aion aloittaa kirjan täytön huomenna ja kuljettaa sitä matkassani vuoden 2018. Uudelta vuodelta toivon hyvää mieltä ja oloa, energisyyttä, rakkautta sekä kissan. Etenkin kissan.


Mitä sinä toivot tai odotat uudelta vuodelta? 

ARVONTA ON SUORITETTU JA VOITTAJIIN OLTU YHTEYDESSÄ.
ONNEA VOITTAJILLE JA KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!

Koostan alkuvuodesta postauksen näiden kommenttien perusteella.


Kerro se kommenttikentässä ja jätä toimiva sähköpostiosoitteesi
kommentin perään, niin osallistut tällaisen tehtäväkirjan arvontaan!
Osallistua voit sunnuntaihin 07.01.2018 klo 23:59 asti.
Voittajia arvotaan kaksi. Postitan kirjat, kun voittajiin on saatu yhteys.
Voitto sisältää postituksen Suomen sisällä.

Voit osallistua myös lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen
onnensaikeita@gmail.com otsikolla 'Kirja-arvonta'.

ONNEA ARVONTAAN!

*Kirjat saatu PS-Kustannukselta

perjantai 22. joulukuuta 2017

Gaggui Kaffela ARVONTA - Joulukalenterin 10. luukku


Yhteistyössä Gaggui Kaffela

Blogin historian ensimmäistä joulukalenteria on ollut todella mukava toteuttaa. Joulun tienoo on jo kuitenkin niin pitkällä, että on tullut aika avata tämän vuoden viimeinen luukku, joka saattaa olla näistä oma suosikkini!

Turusta löytyy keskusta-alueelta laaja kirjo erilaisia, toinen toistaan ihanampia luomuksia tarjoavia kahviloita. On kuitenkin fakta, että toiset niistä miellyttävät enemmän ja keräävät useampia käyntikertoja. En osaisi laittaa lempikahviloitani mihinkään järjestykseen, mutta tämä kuuluu ihan ehdottomasti niiden joukkoon!






 

Humalistonkadun rautatieaseman puoleisesta päästä löytyy i-ha-na Gaggui Kaffela. Kahvila on melko pienissä tiloissa, mutta todella kauniisti sisustettu ja ainakin minun mielikuvieni perusteella paikan henki sykkii kansainvälisyyttä ja rentoa tunnelmaa. Sisään astuessaan näkee kyllä, ettei kyseessä ole huoltamoketjujen kaltainen rivikahvila, vaan persoonallinen oman tiensä kulkija.

Kaikki myynnissä olevat tuotteet ovat itsetehtyjä ja Turun Kahvipaahtimolta tuleva kahvi taatusti tuoretta - pavut jauhetaan aina paikan päällä. Suosikkituotteita on vaikea valita, mutta pakko myöntää, että tilaukseni sisältää useimmiten suodatinkahvin sekä banaanikakun. Tuota banaanikakkua kannattaa muuten ihan oikeasti kokeilla - kuivakakkujen aatelia! Näin joulun alla tuli testattua tuo kuvissakin koreileva joulugaggu, joka sekin oli taivaallista.

Joulukalenterin huipennukseksi minulla on nyt mahdollisuus arpoa yhdelle teistä lahjakortti Gaggui Kaffelaan! Ihanaa! Voitto sisältää kahvin sekä kakkupalan. 


*  *  *


ARVONTA ON SUORITETTU, ONNEA VOITTAJALLE!

OSALLISTUMISOHJEET:

- jätä kommentti, joka sisältää toimivan sähköpostiosoitteesi
TAI 
lähetä minulle sähköpostia:
onnensaikeita@gmail.com, otsikoksi Kahviarvonta
 
- kerro, onko Gaggui Kaffela sinulle jo vanha tuttu vai vielä toistaiseksi tuntematon



- osallistumisaika päättyy maanantaina 25.12.2017 kello 23.59
ONNEA ARVONTAAN!


Gaggui Kaffelan löydät Turun keskustasta,
osoitteesta Humalistonkatu 15a
* Lahjakortti saatu 

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Viime hetken DIY-lahjavinkki - Joulukalenterin 9. luukku


Vähiin käy, ennen kuin loppuu. Meinaan joulukalenterin luukut sekä päivät ennen jouluaattoa. Kalenterin suhteen olemme päässeet jo toisiksi viimeiseen luukkuun!

Kaikki meistä eivät ole luontaisesti näppäriä tai edes halukkaita askartelijoita ja DIY-henkisiä velhoja, jotka loihtivat mistä tahansa materiaaleista jotain kaunista, käytännöllistä ja ihanaa. Vinkkaankin nyt yhden to-del-la helpon ja tässä hetkessä jopa erittäin trendikkään DIY-idean - nimittäin pyykkietikan!

Pyykkietikka on noussut yhtäkkiä suureksi hitiksi etenkin ekologisempia vaihtoehtoja etsivien pyykkääjien keskuudessa. Tutustuin konseptiin itse äitini kautta ja kiinnostuin pienellä viiveellä kokeilemaan itsekin. Mutta kuinka sitä sitten valmistetaan?






PYYKKIETIKKA

Väkiviinaetikkaa
100% eteeristä öljyä


Tarvitset valmistamiseen edellämainittujen lisäksi tiiviin pullon - itse suosin patenttikorkillisia lasipulloja. Kaada pulloon ensin etikka, ja perään tipoittain eteerinen öljy. Öljyn määrä riippuu pullon koosta sekä siitä, kuinka voimakkaasti tuoksuvaa etikasta haluat. Itse käytän puolen litran pulloon noin 15 tippaa, josta tulee jo melko vahva tuoksu. Aloita vaikka viidestä tipasta ja lisää tarvittaessa! Pullon tiiviys on tärkeää siksi, että hajustettua etikkaa täytyy ravistaa ennen jokaista käyttökertaa.

Pyykkietikkaa käytetään pyykinpesussa huuhteluaineen sijasta. Itse laitan joka koneelliseen reilun lorauksen (ehkä n. 2-3 ruokalusikallista) etikkaa huuhteluainelokeroon. Tässä vaiheessa etikan ominaistuoksu saattaa vielä tuoksahtaa läpi, mutta pestyssä pyykissä jäljellä on enää valitsemasi eteerisen öljyn tuoksu, joka sekin haihtuu pyykin kuivuessa. Tämä sopii siis myös heille, jotka eivät halua puhtaiden vaatteiden tuoksuvan 'millekään'. Hajusteen voi tietysti jättää pois ihan kokonaankin ja käyttää väkiviinaetikkaa sellaisenaan.

Paitsi että etikka tekee pyykistäsi pehmeää ja raikasta, se poistaa pesuainejäämiä, kirkastaa värejä sekä auttaa säilyttämään valkoisen valkoisena. Se on hyväksi myös koneellesi auttaen ehkäisemään saostumien muodostumista. Koneen muoviosien haurastuttamisen välttämiseksi sitrus- ja havupuutuoksut kannattaa jättää pois pyykinpesusta ja käyttää niitä ennemmin esimerkiksi siivoamisessa.

Etikan eduiksi voidaan laskea myös sen antiseptisuus sekä hajuja poistava ominaisuus. Etikka ei myöskään sisällä mitään yleisesti allergisoivia aineita, mutta helposti pesuaineiden vaihtoon reagoivia suosittelen aloittamaan kokeilun kuitenkin varmuuden vuoksi maltilla - koko vaatekaappia ei kannata heittää koneeseen heti, jos jotain oireilua kuitenkin esiintyy.

Nappaapa siis tästä pukinkonttiin edullinen viime hetken vinkki! Etikkaa saat tavallisista ruokakaupoista, lasipulloja vaikkapa Ikeasta ja eteerisiä öljyjä on tietääkseni ainakin Ruohonjuuren valikoimissa! Itse suosin pullojen etiketteinä simppeleitä dymotekstejä, mutta näppärä tekee vaikka ihan omanlaisensa etiketit pulloihin.

Joko pyykkietikka on teillä testattu?

maanantai 18. joulukuuta 2017

DIY Pakettikortit - Joulukalenterin 8. luukku




Vajaa viikko jouluun! Joulukalenterin merkeissä syvennytäänkin tänään askartelemaan helppoja ja kauniita pakettikortteja. Mikäli mielit tehdä juuri samanlaisia, kannattaa materiaaleja käydä katsastamassa Suomalaisen kirjakaupan valikoimista - itse ostin nämä sieltä.

Perustarvikkeina tarvitset kartonkia, sakset, rei'ittäjän, näkymättömäksi/läpinäkyväksi kuivuvaa liimaa sekä haluamiasi (jouluisia) koristeita. Pakettikortteihin hyödynnät helposti esimerkiksi joulukorttiaskartelusta yli jääneet tarpeet. Minä käytin näihin varastoihin jääneitä korttipohjia, mutta aivan yhtä hyvin voit hyödyntää vaikkapa erilaisia pahvilaatikoita ja -pakkauksia, mikäli sellaisia ylimääräisenä pyörii nurkissa. Räikeät pahvit voi tarvittaessa ensin päällystää esimerkiksi lahja- tai sanomalehtipaperilla, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Lisäksi iso kuppi kahvia, teetä tai glögiä tekee askarteluhetkestä aina mukavamman!


1. LEIKKAA, LIIMAA   

Kaikkein helpoimmalla pääset valitsemalla esimerkiksi tällaisia huopasydämiä tai muita yksittäisiä kuvioita. Niitä voit leikata myös itse kartongista tai huovasta!

Asettele valitsemasi kuviot kartongille ja sijoittelun tarkistettuasi liimaa paikoilleen. Huomioi sijoittelussa korttiin tarvittava reikä. Etenkin näitä valmiita korttipohjia käyttäessäsi pyri hyödyntämään materiaali kokonaan, mikäli käytössäsi on eri kokoisia koristekuvioita.  Leikkaa kortit irti toisistaan.






2. NAUHAT JA PITSIT VALMIILLA LIIMAPINNALLA

Helppo ja todella kaunis idea pakettikorttiaskartelussa ovat erilaiset valmiilla teippipinnalla varustetut pitsit sekä muut nauhat. Etenkin näitä pitsinauhoja on mielestäni todella hankala liimata mihinkään siististi ilman omaa liimapintaa. Kannattaakin nauhoja ostaessa aina tarkistaa, onko tuotteessa valmis liimapinta vai ei, ja valita haluamansa käyttötarkoitukseen sen mukaan sopivaksi. 

Helpoiten liimaat pitsit ja nauhat irrottamalla pienen pätkän paperia liimapinnan päältä ja asettelemalla nauhan paikoilleen ennen kuin leikkaat sen poikki. Näin saat nauhasta helposti juuri oikean pituisen, eikä muutamienkaan millien ylimenoja pääse syntymään hävikkiin.

Pitsinauhat ovat kauniita ihan yksistään sellaisinaan, mutta halutessasi voit liimata niiden kaveriksi koristekuvioita. Minusta nämä kimalteiset lumihiutalekuviot sekä luonnonvalkoinen pitsinauha ovat kuin tehty toisilleen - todellinen match made in heaven!









3. KULTANAUHAT

Todella kauniita pakettikortteja saat myös kierittämällä kortin ympäri ohutta kultanauhaa. Muutkin värit tietysti käyvät mainiosti, valitse itsellesi tai lahjansaajalle mieluinen!

Etenkin näissä korteissa liiman läpinäkyväksi kuivuminen on avainasemassa. Nauhaan ei oikein pysty liimaa levittämään, joten helpoimmalla pääset, kun levität kaistaleen liimaa korttipohjalle siihen kohtaan, mihin aiot nauhaa laittaa. Nauhojen suhteen more is more, vain yhtä kierrosta on hankala saada asettumaan oikeaan kohtaan ja pysymään paikallaan. 

Nauhaa kierittäessäsi jätä kumpaankin päähän solmimisvaraa. Viimeistele kortti solmulla tai rusetilla ja leikkaa ylimääräiset pois. Nauhan pituutta kannattaa ennen liimaamista hieman mallailla, ettei hävikkiä jäisi paljoa! Lopuksi painele nauhaa vielä liimakaistaleeseen, jotta se kiinnittyisi kunnolla  paikalleen.







Kun sinulla on tarvitsemasi määrä kauniita pakettikortteja valmiina, nimikoi ne lahjansaajan mukaan, rei'itä ja kiinnitä lahjapakettien nauhoihin. Kauniit nimikoinnit saat esimerkiksi dymo-kohokirjoittimella, mikäli et halua kirjoittaa nimiä käsin.

Itsekin olisin dymoa varmasti käyttänyt, mutta omani on jo nähnyt parhaat päivänsä, eivätkä kirjaimet enää erotu kunnolla. Täytynee hankkia uusi!

Korttien koosta riippuen voit kirjoittaa niihin pelkästään lahjansaajan nimen tai halutessasi jonkin joulutervehdyksen, mikäli tilaa riittää. Nämä kannattaa miettiä tietysti jo ennen kuin aloittaa askartelun, jolloin osaa ennakoida korttien koon ja tarvittavat materiaalimäärät.

Ihania askarteluhetkiä!
 
 



 
 

Käykäähän kurkkaamassa kaikki muutkin jo ilmestyneet sekä vielä ennen joulua aukeavat luukut. Kalenterista löydät esimerkiksi muitakin diy-juttuja, lahjavinkkejä, ihania reseptejä, arvontoja sekä joulukorttikuvausvinkkejä!
 
 
http://www.varpublogit.fi/p/varpujen-joulukalenteri-2017.html
 

perjantai 15. joulukuuta 2017

Pipoarvonta! - Joulukalenterin 7. luukku


Yhteistyössä Novita



Novita on varmasti jokaiselle neulovalle ja virkkaavalle tuttu firma. Omat lankavarastoni koostuvat lähinnä heidän langoistaan, koska hinta ja laatu ovat mielestäni hyvässä balanssissa. Omassa käytössäni monet huivit, villasukat, lapaset ja pipot ovat kestäneet vuosikausia oikealla hoidolla.

Joulukalenterin tiimoilta saankin nyt yhteistyössä Novitan kanssa arpoa teille lukijoille kaksi pipoa! Olen virkannut pipot itse heidän lahjoittamistaan langoista. 





Pipot ovat malliltaan samanlaiset, mutta luumun värinen on aavistuksen pienempi. Luumu (Novita 7 veljestä, värinumero 070) sopii aikuisen päähän paremmin ilman käännettä, kun taas petrooli (Novita 7 veljestä, värinumero 021) on pidemmän mallinen ja istuu päähän kauniisti käänteenkin kanssa. Tupsut kumpaankin pipoon on tehty heijastavasta langasta (Novita Hohde, värinumero 099). 

Herkille ja allergisille tiedoksi, 7 veljestä-langassa on 75% villaa ja 25% polyamidia. Hohde koostuu 62% villasta, 21% polyamidista ja 17% polyesterista (heijastava kuitu). Muistathan, ettei tämä korvaa kunnon heijastinta! Kummatkin langat ovat konepestäviä ja voittajille lähtee pipojen mukana tietysti pesuohjeet. 




ARVONTA ON SUORITETTU, ONNEA VOITTAJILLE <3

OSALLISTUMISOHJEET:

- jätä kommentti, joka sisältää toimivan sähköpostiosoitteesi
TAI 
lähetä minulle sähköpostia:
onnensaikeita@gmail.com, otsikoksi Pipoarvonta
 
- kerro, osallistutko kummankin vai vain toisen pipon arvontaan
sekä kumpi väri olisi mieluisampi.
Mikäli kummankin voittajan toive on sama, menee toivottu väri ensin arvotulle.

- osallistumisaika päättyy perjantaina 22.12.2017 kello 23.59

- arvontavoitto sisältää postituksen Suomen sisällä, postitan pipot ennen vuodenvaihdetta


ONNEA ARVONTAAN!

* Langat saatu

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Joulupuu on rakennettu - Joulukalenterin 6. luukku






Joulukuusi, tuo kerrostaloasujan joulunalusajan pohdintojen kohde. Pitäisikö? Eikö? Roskaako se kamalasti? Mihin se laitetaan joulun jälkeen? Voiko sen vain tuupata parvekkeelta alas?

Meillä, minulla ja miehelläni, ei ole aiemmin ollut minkäänlaista joulukuusta. Kotonani oikea, omasta metsästä haettu kuusi taas on ollut joka ainoa vuosi. Meidän kotimme on ollut tähän asti niin pieni, ettei kuusta ole voinut edes ajatella. Viime vuonna muutimme tähän juuri joulukuun taitteessa, eikä oma kuusi käynyt edes mielessä siinä kohtaa.

Tänä vuonna se oli kuitenkin saatava. Pohdimme pitkään aidon ja muovikuusen väliltä. Molemmissa on omat ekologisuuspointtinsa. Muovikuusen kohdalla isoin kysymys on sen säilytys - tietysti häkkikellarissa, mutta kun siellä on jo muutenkin tavaraa. Aidon kuusen kanssa monia askarruttava kysymys lienee sen hävittäminen.

Varmin tapa selvittää kerrostaloalueella oman taloyhtiösi mahdollinen apu kuusen hävittämiseen, on kysyä asiaa isännöitsijältä. Monissa taloyhtiöissä kuusen voi jättää roskakatokseen, josta se viedään maksutta muun jätteen mukana pois. Turun Seudun Jätehuollon jätekeskukset sekä lajitteluasemat ottavat kuusia myös maksutta vastaan, mikäli sinulla on mahdollisuus kuljettaa kuusi pois itse. 

Kuusen huoneistosta siististi pois saamisessa vanha lakana on oiva apu. Kaada kuusi lakanan päälle ja taittele kankaan sisään niin, ettei neulasia pääse varisemaan siirron aikana. Kuljeta kuusi näin ulko-ovelle saakka, jotta et roskaa myöskään rappukäytävää.

Mutta tosiaan - tänä vuonna meilläkin on oma kuusi. Isäni omasta metsästä kaatama, ihan hurjan nätti. Kuusen sisälle ottaminen oli ensin mielessä, mutta päädyimme lopulta sijoittamaan sen parvekkeelle. Kuusi seisoo parvekkeen yhdessä kulmauksessa tukevasti isänäitini vanhassa kuusenjalassa, joka saa jatkaa jouluperinnettä nyt minun käytössäni.

Sitä vaan jäin pohtimaan, että voisikohan tuon kuusen loppiaisen tullen oikeasti vain heittää alas parvekkeelta...

maanantai 11. joulukuuta 2017

Ulkoilmaihmisen piparkakkulaavu - Joulukalenterin 5. luukku



Piparkakkutalo kuuluu monien jouluperinteisiin, ja itsekin olen sellaisen jo moneen kertaan joulukuussa väsännyt. Tönö on kuitenkin alkanut toistaa samaa vanhaa kaavaa, joten kaipasin tälle vuodelle jotain muuta - uutta ja ihmeellistä. En tiedä mistä ajatus kumpusi, mutta tänä jouluna meidän kotiamme koristaa talon sijaan piparkakkulaavu!








Minulla ei ollut laavuun mitään valmista kaavaa, vaan askartelin omanlaiseni tulostuspaperista. Koska en ole niihin aivan tyytyväinen, en tehnyt tulostettavaa versiota. Ensimmäisestä kuvasta saatte kuitenkin varmasti ajatuksesta kiinni!

Hevostytön laavulla on tietysti pari pollea hengailemassa. Laavun taakse pystytin muutaman puun ja etualalle tunnelmallisen nuotion. Seinustalta löytyy hieman lumen peitossa oleva puukasa. Pienen mittavirheen jälkeen alustasta tuli hippasen turhankin pieni ja asetelmasta näin ollen melko ahdas, mutta en anna sen häiritä. Eihän tässä mitään salonkikelpoista oltukaan tekemässä, vaan sellaista, josta kehtaa vieraille sanoa sen olevan itse tehty.

Lumipalloja tai -kinoksia edustavat valkeat pallerot ovat irtokarkkihyllystä löytyneitä Lakrisal-kuulia ja nuotion tuli syntyi vahingossa osien kiinnitystä varten sulatetusta sokerista. Pikeerin teen aina itse, sillä minusta kaupan valmiit kuorrutteet ovat todella hankalia käsitellä. Minun pikeerissäni on veden ja tomusokerin lisäksi aina hieman sitruunamehua - toisinaan myös kananmunan valkuaista, mikäli sen täytyy kovettua kunnolla. Vaaleanpunainen väri hevosten loimiin tulee punajuurien liemestä. Punajuurilientä voi huoletta käyttää myös syötävien piparkakkujen koristeluun, sillä muutamasta tipasta ei tule kuorrutteeseen makua. Pursotuspussin saa ihan tavallisesta pakastepussista - pikeeri sisään ja saksilla yhteen kulmaan pieni reikä.

Koko komeuden kruunaa lunta edustava tomusokerihuntu, jolla voi tarvittaessa myös siloitella esimerkiksi kuorrutteen "virheitä" sirottelemalla niihin kohtiin hieman enemmän. Tomusokeri kannattaa aina lisätä siivilän läpi, jolloin se ei jää kokkareiseksi.

Onko sinulla tapana tehdä piparkakkutaloa tai muuta rakennelmaa joulun alla?

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Hei Gran Canaria, mä astun aurinkoon



Marraskuun lopulla vietimme molemmat pientä lomaa - minä sekä blogi. Minä lähdin viikoksi perheeni kanssa aurinkoon, Gran Canarian Playa del Inglésiin. Noin kuuden tunnin lento kohteeseen oli melko puuduttava, muttei kuitenkaan niin paha, kuin ennalta kuvittelin. Jopa lentokoneen pikakahvi (Nescafé Americano) oli aivan mainiota!

En ole koskaan ollut auringonpalvojatyyppiä, tai juurikaan viihtynyt kesäisin rannoilla muutamia uintikertoja lukuunottamatta. Viime vuosina olen kuitenkin kunnostautunut, sillä enää en ole palanut heti, kun joku on maininnutkin auringon. Tälläkään reissulla en palanut ollenkaan!












Majoituimme keskinkertaisessa hotellissa aivan Maspalomasin dyynien tuntumassa. Parasta hotellissa olikin sen sijainti - lähellä olivat niin ranta, ostoskeskus Cita sekä useita ravintoloita. Ruoka ei tosin ollut ainakaan minun makuuni - lopulta söin samaa pitsaa useampana päivänä. Kasvisruuat tuntuivat olevan useille paikoille tuntematon käsite ja kommunikointi monien tarjoilijoiden kanssa hankalaa. Kulinaristeille en siis Inglésiä välttämättä oman kokemukseni perusteella ensimmäisenä suosittelisi.

Lämpötilat vaihtelivat suurinpiirtein kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen välimaastossa ja kelit olivatkin kaikinpuolin siedettäviä viileämpiinkin kesiin tottuneelle. Mikäs siinä oli ollessa - Afrikan auringon lämmittäessä ja Atlantin aaltojen huuhtoessa rantaviivaa. Keleistä nauttivat myös useat ihanat kulkukissat, joista suurin osa oli todella hyväkuntoisen näköisiä ja oloisia. 















Yhtenä päivänä teimme vanhempieni kanssa kävellen päiväretken Maspalomasin majakalle, El Faro de Maspalomasiin. Espanjan kolmanneksi korkeinta, noin 56 metriä korkeaa majakkaa rakennettiin aikanaan kolmisenkymmentä vuotta, ja se on peräisin 1800-luvun puolivälistä. Inglésistä kaupungin kautta majakalle ja rantaviivaa pitkin takaisin kävellen matkan pituudeksi tuli reilu kymmenen kilometriä reittihakusovelluksen mukaan.

Paluumatkalla kävelimme muun muassa nudistirannan läpi, mikä ei kuitenkaan oikeastaan hetkauttanut enää siinä kohtaa lomaa. Vaikka rannalla onkin erikseen oma osionsa nudisteille, näkyi alastomia vartaloita silti oikeastaan koko rannan mitalta. Totesinkin kotiin päästyäni miehelle, että ihan jokaisen vartalokuvansa kanssa kamppailevan pitäisi käydä katsomassa, ettei se oma temppeli ole sen kummallisempi tai kamalampi kuin muillakaan. Ainakin itselleni se oli sellainen todellinen Body Positive -hetki!








Perjantain ja Black Fridayn kunniaksi otettiin paikallinen bussi alle ja suunnaksi Las Palmas. Kovin suurta otantaa ei Gran Canarian pääkaupungista tutkittu, mutta hauska siellä oli kuitenkin käydä. Ja bussilla pääsi muuten aivan todella helposti paikan päälle - suosittelen ehdottomasti! Lippu maksoi vähän reilut viisi euroa suuntaansa, joten senkään hinta ei päätä huimannut. 

Bussimatkan varrella pääsi tietysti myös nauttimaan uusista maisemista. Itse voisin istua meren rannassa varmaan päiväkausia, joten tällaisella saarella maisemat ovat lähes poikkeuksetta minua miellyttäviä. 

Loput lomapäivät kuluivat lähinnä rannalla, kun piti varastoida talteen vielä viimeisetkin auringonsäteet talven varalle. Kanariansaaret jättivät jälkeensä pienen kaipuun, mutta en tiedä, valitsisinko tätä kuitenkaan lomakohteeksi uudelleen. Las Palmasia voisin harkita, mutta Inglésiin tuskin suuntaisin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein onnistunut rentoutumisloma!