Parvekkeen alkukesä

Parin vuoden takaiset postaukset kesäiseltä parvekkeelta olivat verrattain suosittuja, joten miksei tehdä niitä tänäkin vuonna! Useimpina vuosina mulla on ollut tässä vaiheessa perunat jo hyvässä kasvuvauhdissa, mutta tänä vuonna niitä ei ole ollenkaan. Aikeissa oli laittaa, mutta lopulta totesin niiden vievän satoonsa nähden ihan turhan paljon tilaa.

Mitä tänä vuonna sitten löytyy mullista? Yrttejä, hyötykasveja ja kukkia.

Yrtit ovat olleet keittiönpöydällä jo pari kuukautta kasvamassa. Ne ovat ihan tavallisia kaupasta ruuanlaittoon 'valmiina ostettuja' ruukkuyrttejä, jotka olen jättänyt ostomultiin ja kastellut säännöllisesti - ylijäämiä ei todellakaan kannata heittää heti pois! Etenkin minttu on viihtynyt hyvin ja alkoi jokin aika sitten kukkia. Sen maun sanotaan heikkenevän kukinnan jälkeen, saa nähdä kuinka käy. Ehkä siinä kohtaa on oiva hetki ystävän ehdottamille mojitobileille!

Hyötykasveina parvekkeella on vielä amppeliaan vaille oleva kirsikkatomaatti, paprika tai chili (tunnistaako joku kumpi?), muutaman vuoden ikäinen raparperi sekä viime viikolla kylvetyt salaatit ja herneenversot. Mansikan ehkä vielä haluaisin, mutta katsotaan nyt. 

Vanha tuttu verenpisara on jälleen selvinnyt talvesta vanhempieni alakerrassa. Sain taimen muutamia vuosia sitten äidiltäni, ja se on kukkinut kauniisti pitkälle loppukesään joka vuosi. Myös perinteiset neilikka, dahlia ja uudenguinean liisa ovat jälleen edustettuina, tietysti. 

Tänä vuonna uskalsin tehdä myös parvekkeen avoimelle puoliskolle amppelin, koska asensimme kissaverkon, joka estää myös kukkien lentelemisen alapihalle tai alemmille parvekkeille myrskytuulien iskiessä mereltä. Amppeliin päätyi kolme eriväristä pelargoniaa, jotka ovatkin lähteneet hienosti kasvuun, vaikka epäilin ruukun olevan hieman ahdas niille kaikille.

Kissaverkon ansiosta parvekkeella voi nyt olla paljon rennommin ja keskittyä tekemään läppärilläkin asioita. Kissa on ulkoillut siellä ennen verkkoakin, mutta tiukasti vahdittuna. Nyt parvekkeella hengailu on meille kaikille mukavampaa, kun ketään ei tarvitse kytätä ja kissa saa mennä sekä tulla oman mielensä mukaan. 

Kasvatatko sä mieluummin kukkia vai satoa tuottavia kasveja?

Mitä sulla kasvaa tänä vuonna?

Loppukesän parveketerkut

Olen kirjoittanut pitkin kesää parvekepuutarhastani: alkaen huhtikuussa Puutarhamessuhankintojen yhteydessä olleista pohdinnoista, sivuten lajikevalikoimaa DIY-postauksessa toukokuussa ja kertoillen kesäkuisia kuulumisia kissalla höystettynä. Heinäkuu oli blogin suhteen muutenkin hiljaisempi ja parvekkeen edistyminen jäi kirjaamatta, joten otetaan vahinko takaisin nyt, kun kesää on vielä edes hetki jäljellä!

Parvekepuutarha on ollut ihana läpi kesän, muttei ole voinut parhaimmalla mahdollisella tavalla koko kesää. Järjettömät helteet veivät veronsa kasvien parhaasta terästä, eikä yhden viikonlopun mittainen kastelemattomuus heinäkuun puolivälissä ainakaan auttanut asiaa. Etenkin yrteille loppukesä on ollut raskas.

Suurin osa kasveista on kuitenkin edelleen aivan hyvissä voimissa! Pieni tomaatti puskee vieläkin uusia alkuja, Magic Blue-lajike basilikasta kukoistaa komeasti, ruusu on kukkinut läpi kesän ja raparperi kasvattaa vartta toisen perään. Suurimmin olosuhteista ovat kärsineet fenkolit sekä dahliat. Fenkolit ovat kyllä kasvaneet, mutta käytännössä vain pitkää vartta. Kaipa noista pienet maistiaiset sentään saa! Dahliat taas kukkivat alkuun hienosti, mutta ovat nyt loppukesää kohden ruskistuneet auttamatta. Jännityksellä odotankin, selviävätkö talvettamisesta!

Ruusukaalien suhteen olen myös menettämässä toivoani. Nekin näyttivät alkuun oikein mainioilta, mutta nyt uskon, ettei satoa tule kuin korkeintaan nimellisesti. 

Jos parvekepuutarhurointi onkin tänä kesänä herättänyt myös hieman negatiivisia fiiliksiä loppua kohden, täytyy yhdestä asiasta olla onnellinen. Tuholaiset ovat pysyneet loitolla! Ruusu on kasveista ainoa, jota retujen pelossa suihkuttelin mäntysuopaliuoksella viikon verran nähtyäni jotain liikettä lehtien seassa, mutta sekin liikuskelu loppui siihen.

Ensi kesää kohden ollaan taas viisaampia - uusia suunnitelmia ja haaveita on tietenkin jo nyt tekeillä!

Parvekekuulumisia

Muistatteko, miltä meidän parveke näytti viime kesänä? Aika surkealta, kiitos remontin. Tänä vuonna alkukesän kiusana ovat olleet ampiaiset, mutta niistä onneksi lopulta päästiin! Yksittäiset pörrääjät, etenkään mehiläiset tai kimalaiset, eivät haittaa, mutta pesiä nuo pistiäiset saavat kyllä jonnekin muualle. 

Kirjoittelin parvekkeesta viimeksi kuukausi sitten tässä postauksessa - siitä ollaan edetty isoin harppauksin eteenpäin! Valikoima on kasvanut minitomaatilla, joka yksinkertaisesti vain tarttui käteen Plantagen-reissulla, hyvällä tarjouksella kaupatulla nappisaniasella sekä miehen ruukkuruusulla. Suurimman yllätyksen on tarjonnut raparperi, joka äidin kanssa nostettiin vanhempieni alakerrasta suoraan maasta parvekkeelle istutettavaksi kokeiluksi. Auton takapenkillä muovipussiin pakattuna Turkuun matkusti kaksi pientä vartta lehtineen ja juurineen - nyt ne jo rehottavat täysin voimissaan parvekkeella! Raparperipiirakkaa tiedossa lähiaikoina siis.

Viime kesältä onnistuneesti talvehtinut verenpisara on vielä pienen pienellä nupulla, eikä lähelläkään varsin upeaa loistoaan. Pikkuhiljaa! Lisäksi siemenestä istutetut tsinniat ja tarhaleukoijat ovat olleet hieman pettymys - itämisprosentti on todella alhainen, eivätkä itäneetkään yksilöt ole juurikaan kasvaneet. Edellisessä postauksessa kerroinkin yhden kasvatuslaatikon olevan tyhjillään, joten viime kuun lopussa heitin siihen kaikki loput noiden kukkien siemenet, josko saisin edes vaikka yhdet yksilöt kasvatettua kukkaan saakka. Aika heikolta näyttää edelleen...

Satoa on saatu nauttia jo tomaatista, onnistuneesti talvehtineesta ruohosipulista sekä lehtisalaatista. Uskoisin perunoiden myös tuottavan jälleen ihan hyvän sadon. Paprikakin näyttäisi ainakin jonkinlaisen sadon saavan aikaan, jos vaan kelit pysyvät lämpiminä. Toivotaan, toivotaan. Varovaisen toikeikkain mielin ostetut ruusukaalin ja fenkolin siemenet näyttäisivät myös menestyvän! Kasvu on ollut tasaisen vahvaa ja uskallankin jo ajatella, että ainakin jonkinlaisia tuotoksia päästään maistelemaankin.

Kuten kuvista näkyy, kasvien lisäksi myös kissa viihtyy parvekkeella nyt, kun amppareista on päästy. Jouduimme lopulta yhden pesän myrkyttämään, jonka johdosta Helmillä oli lyhyt porttikielto parvekkeelle, mutta nyt tosiaan tykkää siellä loikoilla, kunhan on seuraa.

Joko siellä on nautittu kesäparvekkeiden sadosta?

Mitä parvekkeella kasvaakaan - DIY helpot nimilaput

En usko olevani ainoa parvekepuutarhuri, jolla lähtee toisinaan 'vähän lapasesta' istutusten kanssa. Alkuun sitä kuvittelee laittavansa vaan pari perunaa ämpäriin, mutta sitten tulevat Puutarhamessut ja kauppojen siemenhyllyt. Ja markettien kesäpihat kukkineen. Ja voishan tuolla Plantagenissakin käydä 'ihan vaan katselemassa'.

Kaiken tämän seurauksena meillä on tänä vuonna parvekkeella testissä fenkoli, ruusukaali ja vanhempien alakerrasta raparperia, kaksi eri dahliaa, paprikaa, tarhaleukoijaa, tsinniaa, basilikaa, lehtisalaattia, tietysti niitä suunniteltuja perunoita sekä viime vuodelta talvehtineet verenpisara ja ruohosipuli. Niin ja yksi neilikka oli PAKKO ostaa. Yksi kasvatuslaatikko olisi vielä tyhjänäkin, mutta päätin jo vakaasti, että saa sellaiseksi jäädäkin. Veikkauksia, montako päivää menee, että pyörrän päätökseni?

Suuresta lajien kirjosta johtuen sain idean nimetä kaikki ruukut, jotta mieskin tietää, mitä missäkin kasvaa. Useimmat toki hänkin tunnistaa ihan ilman nimilappuja, mutta kun hommaan ryhdyin, päätin tehdä sen sitten kunnolla. Nimilapuista tulikin kiva yhdistävä tekijä istutuksille!

Näiden tekoon tarvitset:

- grillivarrastikkuja

- kartonkia

- liimaa

- sakset ja tussin

Tekotapa on helppo päätellä jo ihan kuvistakin, mutta yksinkertaisesti tekstiksi riisuttuna:

Leikkaa kartongista haluamasi levyisiä suikaleita. Taita sopivasta kohtaa, riippuen lappuun tulevan tekstin määrästä, ja kirjoita toiselle puolelle istuttamasi kasvin nimi. Levitä liimaa taitekohtaan, aseta grillivarrastikku taitokseen ja liimaa kartonki sen ympärille. Tadaa - valmis!

Nämä kyseiset toimivat oikeastaan vain parvekkeella, sillä avomaalla sade pääsee tietysti pehmittämään kartongin ja sotkemaan tekstin. Avomaalle helpot nimilaput tekee vaikkapa vanhasta ohutmuovikantisesta kansiosta leikkaamalla suikaleita ja kirjoittamalla kasvien nimet vedenpitävällä tussilla.

Odotan kyllä suurella jännityksellä, kuinka parvekepuutarha tänä vuonna menestyy! Etenkin raparperin selviäminen on täysi mysteeri, sillä se tosiaan nostettiin hetken mielijohteesta vanhempieni alakerrassa kasvavasta "puskasta", joka on vuosien saatossa levinnyt vähän liiankin kanssa. Perunoista odotan ihan hyvää satoa, samoin lehtisalaatti on melko takuuvarmaa, ja ruohosipulia olen päässyt hyödyntämään keittiössä jo useampaan otteeseen.

Ensimmäistä kertaa istutin myös ihan siemenestä kukkia, joten niidenkin kohtalo on vielä omassa päässäni melko hataralla pohjalla. Onneksi aina voi käydä kurvin torin kautta, jos mullasta ei nousekaan mitään.

Mitä muut parvekeviljelijät ovat laittaneet tänä vuonna multiin?