Viime hetken lahjavinkki mattimyöhäisille

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ DOCENDON KANSSA

Jouluaatto kolkuttelee jo kahden yön päässä ja vielä pitäisi hankkia lahjoja? Mikäli mitään kuningasideaa lahjan suhteen ei ole, suosittelen suuntaamaan kirjakauppaan. Kirjalahja on helppo valinta, joka todennäköisesti tulee käyttöön. Toki jos ei tiedä toisen makua kirjojen suhteen, on lahjakortti myös oiva valinta. 

Tämä nimenomainen viime hetken lahjavinkki on suunnattu etenkin elämäkerroista ja musiikista kiinnostuneille. Docendo julkaisi lokakuussa Petri Pietiläisen ja Juha Metson kirjan Junnu Vainio - Sellaista elämä on, joka valottaa esimerkiksi vaimojen, lasten, rakastajien, sisarusten ja ystävien haastattelujen kautta Junnu Vainion (1938 - 1990) elämää sekä tarinoita sanoituksien takana perusteellisesti ja salailematta. 

Vainio on sanoittanut noin 2500 kappaletta, osan kärsiessään rajusta alkoholismista, osan raitistuttuaan. Raitistumisen myötä sanoitukset hieman muuttivat luonnettaan ja riippuukin paljolti kuulijasta, kummalta aikakaudelta omat suosikit löytyvät, vai uppoaako peräti koko tuotanto mukisematta. Olen melko varma, että jokaiselta löytyy mittavasta tuotannosta ainakin muutama tuttu hyvä kappale. Omia suosikkejani ovat esimerkiksi kauniit Koskaan et muuttua saa, Laulut kun kuolevat sekä menevämpi Juhannustanssit.

Elämäni aikana olen kuullut Junnun biisejä satoja, varmaan tuhansia kertoja, etenkin lavatanssiharrastukseni kautta. Koskaan en ole kuitenkaan miehen elämään tai tekemisiin perehtynyt sen enempää. Kirja olikin todella mielenkiintoinen ja piti lukijaa koukussa hyvin tehokkaasti. Sivuilta löytyy monia tuttuja suomalaisia, joiden tarinat Juha Vainiosta on kirjoitettu mielenkiintoisesti. 

En ole itse fanaattisesti elämäkertoja lukeva, vaan seulon joukosta lähinnä niistä henkilöistä kirjoitettuja kirjoja, joista jo tiedän jotain. Olikin hyvin virkistävää lukea ihmisestä, joka on näennäisesti kaikille tuttu, mutta jonka käänteistä ei tiedä juuri mitään. Vieraammista persoonista lukeminen voi olla joskus hyvin puuduttavaa, mutta tässä tapauksessa kirja on koottu niin mainiolla tavalla, että uskon tämän sopivan monenlaisen lukijan makuun!

Voisiko tässä olla sinun pelastuksesi joululahjakriisiin? Ja tietysti, jos joululahjat on hankittu jo hyvissä ajoin, hanki kirja vaikka itsellesi. Täältä ainakin suuri suositus!

Kirja saatu postausta vastaan Docendolta.

Minun jouluperinteeni

Kävin eilen illalla Tuomiokirkossa Kauneimmissa joululauluissa, ja kotimatkalla alkoi taivaalta tipahdella muutamia lumihiutaleita. Aamulla herätessä yllätys oli silti aika iso, kun lunta olikin ilmeisesti satanut lähes läpi yön, eikä valkoinen peite ollut vain hetken säilyvä ja sitten sohjoontuva hupi. Säätiedote lupailee ainakin jouluun asti pikkupakkasia, joten toiveita on siitäkin, että tästä saataisiin nauttia vielä aattona.

Tälläkin hetkellä näyttäisi hiljalleen hiutaileita satelevan - minun puolestani saisi tulla vaikka puoli metriä lisää. Ei haittaisi yhtään!

Kauneimmat joululaulut ovat kuuluneet jouluperinteisiini niin kauan kuin muistan. En tiedä, tulisiko koko joulu ilman niitä. Näiden perinteisten lisäksi kävin tänä vuonna myös kokeilemassa jotain uutta, nimittäin viikko sitten Kaarinan kirkossa järjestettiin Raskaammat joululaulut-tilaisuus, jossa joululauluja tulkitsi metallisovituksin AvAciA. Tilaisuuksia oli kaksi, joista osallistuimme jälkimmäiseen. Mitään ennakko-odotuksia ei oikeastaan ollut, mutta olipahan hauska ilta! Porukkaa oli paikalla melko runsaasti kaikista ikäluokista, enkä usko että kukaan olisi paikalta huonolla mielellä poistunut. 

Käytkö sinä Kauneimmissa joululauluissa, tai onko sulla jotain muuta jouluperinnettä, jota ilman koko juhlantuntu on vaarassa jäädä tavoittamatta?

Vieläkö joulumieli on tiessään? Täältä se löytyy!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ DOCENDON KANSSA

En koe itseäni mitenkään fanaattisena jouluhulluna, mutta pidän joulun ajasta kovasti. Ainakin, jos luetaan siitä pois kaikki kiire ja stressi! Jouluvalojen asetteleminen paikoilleen on ehkä lempiasiani - nautinkin niiden tunnelmallisesta valosta yleensä marraskuusta pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Muita joulukoristeita meillä ei juurikaan ole. Valot, edesmenneen isänäitini kynttelikkö ja hyasintit luovat joulun tunnun kotiini. 

Tähän asti olen viettänyt joka ikisen jouluaaton vanhempieni kanssa, muu seurue on vuodesta toiseen hieman vaihdellut. Tämänkin joulun saan olla töistä vapaalla ja vietän sen perinteen mukaan maalla äidin ja isän luona. Isän kanssa käymme yleensä hautausmaalla kynttiläkierroksella ja päivään kuuluu tietysti olennaisena osana hyvä ruoka, suklaa sekä vain oleminen, vailla kiirettä minnekään. Jo useana jouluna olen myös ostanut itselleni "lahjaksi" jonkin kirjan, jonka parissa kuluttaa loppuilta ennen nukkumaanmenoa. 

Mikäli siellä ruudun toisella puolen joulumieli huitelee vielä jossain teillä tietämättömillä, ei hätää! Ilona Pietiläisen ihana Tervetuloa jouluun-kirja tuo tähän vaivaan nopeaa helpotusta! Teoksen alaotsikko lupaa säteileviä koteja, satumaisia ideoita ja lempeitä tarinoita - niitä kaikkia kirja todella on pullollaan!

Äärettömän seesteisin ja kaunein kuvin kuvitettu kirja kertoo tarinoita erilaisista jouluista ja joulun viettoon valmistautumisesta. Lukija pääsee kurkkimaan esimerkiksi Kallionpään tilalle, jossa joulun tunnelmointi aloitetaan Jouluradio-kanavan parissa, pienen Aleksandran perheen joulupöydän sisältöön sekä metsän siimekseen, pienen punaisen talon joulunviettoon.

Upean teoksen ohjeilla leivot joulupitsaa, pyöräytät kädenkäänteessä ihanan bataattisalaatin tai loihdit suussa sulavia polkkakaramellimuffineja. Pihapiirin asukkaitakaan ei unohdeta, vaan kirjassa vinkataan esimerkiksi visuaalisesti kauniista, appelsiininpuolikkaista tehdyistä lintujen ruokintapaikoista - jos se olisi sallittua, tekisin parvekkeellemme heti muutaman! Näiden lisäksi sivuilta paljastuu niin pieniä kuin vähän suurempiakin askarteluideoita, kaikki melko helposti toteutettavissa olevia!

Tämän kirjan sivuilta joulumieli löytyy aivan varmasti. Kirjan voi halutessaan lukea vaikka yhdeltä istumalta kannesta kanteen tai selailla sieltä pidemmällä aikavälillä ideoita leipomuksiin tai askarteluihin ja virittäytyä tunnelmaan pikkuhiljaa. Jokaisen vähänkään jouluihmisen must-hankinta, joka tällä hetkellä löytyy Docendon sivuilta vieläpä alennettuun hintaan!

Mitä sun jouluperinteisiin kuuluu?

Kirja saatu postausta vastaan Docendolta.

Mitä kuuluu Onnen säikeitä?

Blogi on ollut viime aikoina hyvin hiljainen - tahattomasti, mutta tavallaan tarkoituksellakin.

Aloitin kesällä uuden kokopäivätyön, johon on ollut aika totutteleminen monen vuoden osa-aikatöiden jälkeen. Ensimmäisenä tästä on kärsinyt blogi, sillä vapaa-aika ja yksityiselämä menevät auttamatta edelle. 

On ollut ihana huomata, että vakikommentoijat ja -lukijat ovat tästä huolimatta pysyneet matkassa, vaikka itse en ole juuri ehtinyt muiden blogeja vilkuilla. Kiitos teille <3

Kieltämättä blogin lopettaminen on käynyt mielessä, mutta tiedän, että katuisin sitä hyvin nopeasti. Pidän kuvaamisesta sekä kirjoittamisesta, ja tämä on luonnollinen väylä jakaa sitä muillekin. Mihin minä nämä sitten laittaisin, jos Onnen säikeitä ei olisi olemassa?

Blogi ei siis ole katoamassa minnekään, mutta suunnitelmissani se hieman muuttaa muotoaan. Retkeilykertomukset, käsityöfiilistelyt ja keittiön aikaansaannokset tulevat säilymään matkassa mukana, mutta uuden vuoden mukana on aikeissa tuoda julkaisuihin vähän pohdiskelevampaakin sisältöä sekä enemmän kirjallisuutta. Olen koukuttunut kirjojen lukemiseen uudelleen, ja jakaisin mielelläni muillekin vinkkejä hyvistä kirjoista! Mitään tarkkaa linjausta en halua edes yrittää vetää, vaan samankaltaisella sekamelskalla jatkamme kuin tähänkin asti. 

Toivottavasti jatkatte tätä matkaa kanssani vastakin, postausideoita ja ylipäätään toiveita sisällöstä otan vastaan ilomielin. Myös kaikki muut kommentit, kehut, risut ja fiilikset ovat aina tervetulleita.

Ihanaa itsenäisyyspäivää Suomi ja ihan jokainen siellä ruudun toisella puolen!