tiistai 17. lokakuuta 2017

Silta, joka ei johda mihinkään






Lokakuun retkeilysaldo on jäänyt aika nolliin - alkukuusta oli jatkuvasti kiire ja viimeisen viikon ovat vaivanneet väsymys sekä flunssa. Ulkoilut ovat näin ollen rajoittuneet lähimaisemiin ja tuttuihin lenkkipolkuihin. Syyskuun viimeisellä viikolla kävimme kuitenkin ystäväni Elinan kanssa paikassa, jota en ollut vielä ennen nähnyt. Onnea ovat ystävät, jotka tuntevat paikkoja, joita ei itse osaisi edes etsiä!

Entisen Maarian kunnan alueelta Turusta löytyy 1980-luvun alussa valmistunut Vähäjokeen padottu tekojärvi, Maarian allas. Altaan tarkoituksena on toimia Turun kaupungin varavesilähteenä - sieltä pystytään johtamaan vettä Halisten pintavesilaitokselle.

Maarian allas itsessään ei ehkä ole kovinkaan ihmeellinen retkikohde, mutta itseeni ainakin teki vaikutuksen sen yli 1980 rakennettu teräsrakenteinen Myllyojan silta. Silta, joka ei johda mihinkään. Toden totta - sillan toisella puolen on vastassa kallionnyppylä ja kyseinen silta palveleekin lähinnä alueen ulkoilijoita. Sillan luota pääsee lähtemään esimerkiksi Maarian kivikautiselle polulle, joka on vaihtelevassa maastossa noin viiden kilometrin matkan kulkeva reitti. Me emme tällä kertaa tutustuneet siihen, mutta polku täytyy ehdottomasti käydä kyllä toisen kerran katsastamassa!

Miksi silta sitten tehtiin? Maarian allasta 1970-luvun lopullalla rakennettaessa silloinen vesioikeus (nykyisin ympäristölupavirasto) määräsi, että vastarannalle oli oltava pääsy. Myös maanomistajilla sekä urheiluseuroilla oli asiaan positiivinen vaikutus - ilman siltaa virkistysalueille olisi joutunut kiertämään pitkän matkan.

Siniseltä sillalta maisemat ovat kumpaankin suuntaan kauniit, eikä itse sillassakaan minusta ole mitään vikaa. Toki vanhat puusillat ovat asia erikseen, mutta jokin kumma viehätys näissä karun teräksisissäkin rakennelmissa on! Liekö kauneus sitten juurikin siinä suuressa kontrastissa ympärillä vallitsevaan luontoon nähden? Sen voi jokainen määritellä itse.


Maarian allas ja Myllyojan silta löytyvät helpoiten
suunnistamalla Paimalan vanhan koulun kentälle,
osoitteeseen Paimalantie 369, Turku.

2 kommenttia:

  1. Oi miten kaunis paikka!♥ Aivan ihania kuvia, kyllä vaan tuollaisia maisemia katselisi vaikka kuinka ja kauan:) Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo paikka on kyllä todella kaunis, etenkin näin syysväreissään!
      Oikein mukavaa viikkoa myös sinne! :)

      Poista