Tein aiemmin osa-aikatyötä
Kupittaalla ja kuljin Kupittaanpuiston lintulammikon ohi vähän väliä kävellen
tai pyörällä. Aloitettuani uuden työn toisaalla Turussa, ovat tämän kesän
lintulammikkovierailut jääneet todella minimiin – ehkä yhteen tai kahteen
kertaan aivan alkukesästä. En esimerkiksi ollut ollenkaan tietoinen siitä, että
siellä on tänä kesänä MINIPOSSUJA!
Bongasin possut Turun kaupungin
Facebook-sivuilta, ja olihan niitä tietysti heti mentävä katsomaan. Lapsena
muistan vierailleeni isänäitini lähellä olleella sikalalla useammankin kerran,
ja muutaman päivän ikäisten porsaiden sylittely olikin parhaita asioita, joita
eläimiin höpsähtänyt alakouluikäinen voi kuvitella. Ihan samoille
’söpöysasteille’ minipossut eivät pikkuporsaiden kanssa pääse, mutta onhan ne
nyt aika hurmaavia silti!
Tuttuun tapaan lammikolta löytyy tietysti myös laaja kirjo erilaisia
lintuja. On riikinkukkoa, ankkaa, kanaa, hanhia ja ties mitä erikoisia rotuja
edellä mainituista. Hauskimpia minun mielestäni ovat kanat, joiden pään päällä
oleva pehko näyttää aivan afrokampaukselta. Miehen kanssa puhuttiinkin, että
tällaisia täytyy joskus saada omaan pihaan!
Paljon huomiota osakseen on
kerännyt lammikon vitivalkoinen riikinkukko, joka onkin kyllä todella kaunis
ilmestys. Tällä kertaa lintu lepäili ruokintamökin päällä kaverinsa kanssa
sukien välillä laiskanoloisesti höyhenpukuaan. Vaikka tuo valkoinen lintu kovin
kaunis onkin, ovat perinteiset useissa väreissä hehkuvat riikinkukkokoiraat
kuitenkin hieman enemmän minun mieleeni. Viime kesänä osuin paikalle muutamaan
kertaan juuri oikeaan aikaan koiraan levitellessä pyrstöhöyheniään, ja onhan se
värien hehku aivan upean näköinen.
Mun all-time-favorite lintulammikon asukeista ovat kuitenkin vuohet.
Tyypit ovat jo mahdottoman symppiksiä kaikessa rauhallisuudessaan ja kilitkin
uskaltautuvat melko nopeasti alkujännityksen lievennyttyä aidalle norkoilemaan
ja kerjäämään rapsutuksia.
”Häkkieläimistä” etenkin näin
keskeisellä paikalla kaupungissa voi olla montaa mieltä, mutta sen enempää
aiheeseen paneutumatta haluan todeta, että minun mielestäni kaikki Kupittaan
lintulammikon eläimet ja linnut vaikuttavat nauttivan olostaan omassa
aitauksessaan ja ovat muutenkin yleisilmeeltään rauhallisia ja rentoja.
Stressaantunutta eläintä tuskin alueella pidemmän päälle pidettäisiin, ja uskon
että useimmat ohikulkijat kyllä raportoisivat nopeasti eteenpäin, jos alueella
jotain ongelmaa olisikin.
Kupittaan puistossa on kesäisin
paljon aktiviteettia lapsiperheille, esimerkiksi aivan lintulammikon vieressä
oleva liikennepuisto sekä Seikkailupuisto Seikkis, joten nämä eläimet ja linnut
ovat mielestäni oiva lisä puistoon! Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai edes
halukkuutta ottaa kotiin omia eläimiä, joten eläinten kohtelun ja kunnioituksen
alkeita pääsee helposti harjoittelemaan urbaaneissa olosuhteissa mukavan
päivänvieton lomassa. Ja ovathan toki muutenkin tällaiset eläimet aivan eri
asia, kuin kissat, koirat, jyrsijät ynnä muut yleisimmät lemmikkieläimet.
Kuuluuko Kupittaan lintulammikko
sun suosikkivierailukohteisiin?
Kupittaan lintulampi on nostalginen paikka - kävimme siellä jo, kun olin ihan ihan pieni. Nykyään pyrin joka kesä vierailemaan lammikolla vähintään kerran niin, että voin kuljeskella kaikessa rauhassa, katsella eläinten puuhia ja syödä pehmistä. Mainio paikka. Mä tykkään eniten silkkikanoista ja olen myös valkoisen riinkukon fani, mutta minipossut oli kyllä tän kesän helmi. :D
VastaaPoistaToivottavasti minipossujen vierailu ei jää yhteen kesään, on ne kyllä mainioita! En tiedä onko tuolla joskus ollut, mutta olisi mielenkiintoista käydä kuulemassa lammikolla elelevistä eri lajeista esimerkiksi hoitajien/omistajien kertomana, uskon että muitakin tällaiset infohetket kiinnostaisivat!
PoistaEn muista koskaan kuulleeni, että sellaisia olisi pidetty, mutta tilausta infohetkille kyllä varmasti olisi!
Poista