tiistai 16. elokuuta 2016

Iltapäivä Pomponrahkan suoalueen luontopolulla



Pomponrahkan luontopolku sijaitsee melko lähellä Turun keskustaa, noin kuusi kilometriä kauppatorilta eri suuntaan. Olemme puhuneet jo pitkään, että 'siellä pitäisi käydä', mutta siihen se on aina jäänyt. Tänään kuitenkin päätettiin ottaa niin sanotusti härkää sarvista ja käydä tutustumassa paikkaan ennen miehen pitkän viikonloppuvapaan päättymistä. 

Vahdontien varrelta opasteet veivät pienelle parkkialueelle kaurapellon laitaan, josta johti polku itse reitille. Jos joku alueesta tietoa etsivä ja sinne aikova tätä lukee, niin kehotan olemaan tarkkana opasteiden kanssa! Ainakaan me emme huomanneet, että missään olisi selitetty, mitä mikäkin väriopaste tarkoittaa ja reitin alkupäästä löytyi niin sinistä kuin keltaista palloa ja oranssia rinkulaakin. Jos mielitte kulkea sen parin kilometrin mittaisen luontopolun, niin seuratkaa keltaisia palloja ja "Luontopolku"-kylttejä. Joissain kohdin opasteita on melko harvakseltaan, mutta maastosta pystyy kyllä päättelemään kulkusuunnan.







Maasto Pomponrahkalla on mukavan helppokulkuista, joskin märät pitkospuut ja niljakkaat juurakot näin märimpinä aikoina hieman hankaloittavat askellusta ja motivoivat kyllä maisemien ihailun lisäksi katsomaan melko tarkkaan askeleittensa paikan. Jylhät maisemat vaihtelivat soisista kosteikoista havumetsiin ja kivikoista koivikoihin. Jos jonkinlaista kahdeksanjalkaista, polun laitamilla loikkivia sammakoita ja yksi sisiliskokin tuli bongattua. Reitin puolivälissä pysähdyimme pienelle tauolle siihen tarkoitetulle alueelle, jolloin seuraamme lyöttäytyi myös itsepintaisesti läheisyyttä kaipaava ampiainen - ei niin kovin toivottu vieras.

Muutamia ihmisiä kohtasimme reitin aikana ja parkkipaikalla olleet autot osoittivat kyllä sen, että ilmeisen suositusta ulkoilukohteesta on kyse. Eikä toki ihme, tuollainen luonnon rauha aivan kaupungin tuntumassa eikä reitin pituus varmasti ole juuri kenellekään mikään ongelma.









Luontopolun lisäksi poikkesimme hieman muuallakin metsässä, saalistamassa kanttarelleja. Ihan mukava määrä niitä löydettiinkin ja kauppareissun jälkeen kotiuduttuamme leipaistiin niistä piirakka kasvisten kera. Kyllä vaan mikä tahansa maistuu paremmalta, kun sen on itse luonnosta kerännyt!

Joko te olette ehtineet hyödyntämään luonnon antimia?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti