keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Talviaktiviteetteja ja aurinkoa Himoksella



Kuten jo aiemmasta postauksesta kävikin ilmi, niin terveisiä Himokselta! Vanhempani varasivat Himokselta mökin viime viikoksi, ja saimmekin onnekkaasti sumplittua miehen loman tähän samaan kohtaan. Kumpikaan meistä ei oikeastaan laskettele - minä en ollenkaan ja mies on laskenut viimeksi vuosia sitten, mutta kyllähän tuolla onneksi muutakin tekemistä löytyy.

Oman jännitysmomenttinsa lomaan toi meidän kissa, joka lähti tietysti matkaan mukaan. Tammikuiselta kotiinhakureissulta oli tiedossa, ettei autoilu to-del-la-kaan ole hänen juttunsa, joten reilun kolmen tunnin automatkat edestakaisin jännittivätkin minua etukäteen aika lailla. Kotoa lähtiessä ei ehditty edes Turun rajojen ulkopuolelle, kun jo päästiin kuljetuskopan alustan siivous- ja vaihtohommiin, mutta kotiinpaluu menikin sitten huomattavasti paremmin!  Helmi ei mielellään mene kuljetuskoppaan, mutta vielä koppaakin suurempi stressi tuntuu olevan autossa kuuluvat äänet, joiden alkuperää se ei ymmärrä. Matka saattaisi olla huomattavasti rauhallisempi kissa sylissä, mutta se ei ole meidän kaikkien turvallisuuden vuoksi vaihtoehto. Nyt kun niin sanottuja pakollisia automatkoja ei ole tiedossa lähitulevaisuudessa, olen päättänyt yrittää tehdä itse kuljetuskopasta ja toivottavasti myös autoilusta kissalle tutumpaa ja mukavamaa - katsotaan, edistytäänkö!











Olen tässä lopputalven hienojen kelien aikaan harmitellut, kun miehellä ei ole luistimia ja itse tykkäisin käydä ulko- ja luonnonjäillä. Heti loman alussa kävikin uskomaton tuuri, kun vierailimme Jämsän keskustassa SPR:n kirpputorilla, ja löysin miehelle lähes uudenveroiset hokkarit vain vitosella! Kyseinen kirppis oli oikea kultakaivos - myös vanhempani löysivät kumpainenkin kengät muutamalla eurolla ja itselleni ostin pariin kertaan käytetyt Salomonin vaelluslenkkarit kuudella ja puolella eurolla. 

Meidän lomapäivät kuluivat hiihtäen, luistellen, aivan törkeän hyvää ruokaa tehden ja syöden, korttia pelaten sekä vähän myös retkeillen. Lunta on Keski-Suomen metsissä tänä vuonna paljon, ja meidän retkeilyvarustuksemme vielä vajavaista, joten retkeily jäi lähinnä pintaraapaisuksi. Muutamasta hienosta ja helposti tavoitettavasta kohteesta tulossa kuitenkin postaus vähän myöhemmin!

Jokaisena päivänä kävimme myös aivan mökkimme lähellä Patalahden jäällä niin hiihtäen, luistellen kuin kävellenkin. Kaikkiin näihin aktiviteetteihin jää oli upeassa kunnossa, mutta järvellä käynyt kylmä viima sai kyllä palaamaan lämpimiin sisätiloihin viimeistään tunnin päästä! Vaikka aurinko toiseen suuntaan kulkiessa ihanasti lämmittikin, oli tuuli armoton etenkin kasvoille aina kääntyessä.

Kaiken kaikkiaan viikko oli todella onnistunut! Oli hieno nähdä, miten hyvin ja nopeasti Helmikin sopeutui ihan vieraaseen paikkaan. Tätä ei juurikaan haitannut edes vanhempieni kissa, joka myös oli tietysti matkassa mukana. Mitään ylimpiä ystävyksiä tytöistä ei tullut, mutta parin päivän jälkeen yhteiselo samassa tilassa luonnistui ongelmitta Kertun ilmoittaessa selkeästi, milloin toinen on liian lähellä ja Helmin sujuvasti väistäessä.

Ihan huikea loma, seuraavaa odotellessa!












2 kommenttia:

  1. Ihania reissukuvia ja kuulostaa myös hyvältä! En malta odottaa, että vuoden päästä keväällä päästään toivottavasti taas Lappiin vähän samanalaiselle reissulle. Olimme vuonna 2016 Bonskun kanssa ja ensi vuonna on taas helppo lomailla, kun olen vanhempainvapaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, loma oli kyllä kerrassaan ihana! :)

      Mullakin olisi Lapin reissu haaveissa. Pari kertaa olen siellä perheeni kanssa ollut, mutta joko ruskaretki tai keväinen/kesäinen retkeilyreissu olisi ihan unelmien täyttymys!
      Toivottavasti pääsette reissuun, niin päässee fiiliksiin kuvien ja tekstien kautta mukaan! :)

      Poista