Rautatieasemissa on sitä jotain. Etenkin iltahämärissä. Lähtöhetkien haikeus, mutta samalla kotiinpaluun riemu. Toiset kulkevat asemien läpi päivittäin ajattelematta asiaa sen kummemmin, toiset eivät ole ikinä astuneetkaan junaan. Sitten on meitä, jotka käymme siellä sillointällöin muuten vain.
Junat eivät niinkään itseäni kiinnosta - vaikka onhan vanhoissa pikajunissa omanlaistansa estetiikkaa. Tyhjät asemat ovat kiehtovampia. Kokkolan rautatieasemassa oli jotain taikaa. Asuin vieraassa kaupungissa, josta en tuntenut silloisen poikaystävän lisäksi oikeastaan ketään. Rautatieasema oli kuitenkin tuttu. Rautatieasema oli ensimmäinen kosketukseni koko kaupunkiin, ja pidin paikasta siitä lähtien.
Onko teillä joitain paikkoja, jotka vain tuntuvat omilta tai aiheuttavat voimakkaita tuntemuksia kaupungista huolimatta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti