tiistai 12. heinäkuuta 2016

Rakkauden Ruisrock 2016

Viikonloppuna oli jälleen kesän paras viikonloppu - Ruisrock! Vuodesta 2002 olen käynyt kyseisillä festareilla vähintään yhden päivän ajan, joten tänä vuonna tuli täyteen viidestoista kerta. Erityisen tästä teki se, että ensimmäistä kertaa sain ranteeseeni talkoorannekkeen, enkä ollutkaan siis pelkästään nauttimassa tarjonnasta, vaan myös tekemässä oman osani tapahtuman onnistumisen suhteen.

Työvuoroni sijoittuivat perjantai- ja sunnuntai-iltoihin, joten lauantaina pääsin käymään alueella ihan vailla "velvollisuuksia". Ainakin Ruississa talkoolaisilla oli mielestäni todella mukavat oltavat ja toimivat järjestelyt niin työ- kuin vapaa-aikoinakin! Suosittelen ihan ehdottomasti muillekin, mikäli festarointi selvinpäin ei ole ongelma. Talkoilun lomassa pääsi ihan mahtavasti mukaan festivaalitunnelmaan, eivätkä vuorot edes tuntuneet työltä. Toki tähän vaikutti myös todella mukava työpari ja avoin asennoituminen sellaisiinkin yhtyeisiin, joista ei tiennyt aiemmin mitään, tai joista ei niin hirveästi radiosoitossa välitä.






Ruisrockilla on kyllä jonkinlainen taika säiden suhteen: tänäkin vuonna sateet kiersivät Ruissalon kaukaa. Ainoastaan perjantaina taisi ennen alueen sulkeutumista hieman ripotella vettä, mutta muutoin aurinko helli juhlakansaa. En muista, että itse olisin kastunut pahemmin kuin yhden vuoden sunnuntaina, jolloin kaatosade yllätti heti festaribussista ulos astuessa, ja vaatteet olivat läpimärät jo ennen alueelle pääsyä, kun ei ehtinyt kaivaa sadetakkia tarpeen nopeasti. Muutoin olen sadepäivät onnistunut välttämään pieniä tihkuja lukuunottamatta!

Perjantain työvuoro tuotti mukavan kokemuksen lisäksi uuden musiikkituttavuuden, kun Rantalavalla soitti aivan ihana Seinabo Sey. Naisen ääni on kuin hunajaa ja karisma otti haltuunsa koko Kansanpuiston rannan. Lauantailta erityismaininnan ansaitsee huikean hittiputken esittänyt JVG sekä tietysti Cheek, joka toi mukanaan Ruissalon niitylle myös iki-ihanan Jenni Vartiaisen. Sunnuntaina pääsin Merilavalle sijoittuneesta työvuorosta huolimatta bailaamaan puolet J. Karjalaisen keikasta rantaan ja ihan mahtavat bileet käynnistäneen Macklemore & Ryan Lewisin ajaksi kokoonnuimme vielä koko meidän porukan iltavuorolaiset niitylle. 







Sunnuntain viimeisen esiintyjän jälkeen Niittylavan edusta tyhjeni yllättävänkin nopeasti ja purkuporukka pääsi hommiin. Talkoolaisille oli tietysti järjestetty myös loppubileet keskustassa, mutta lopulta oli pakko luovuttaa ja mennä vain suoraan kotiin nukkumaan. Ehkä ensi vuonna sitten bileisiinkin asti?

Jäikö muilla Ruisrockista mieleen muutakin kuin krapula?

2 kommenttia:

  1. Minä olin tänä vuonna ekaa kertaa Ruisrockissa ja juurikin talkoolaisena. Olipahan vaan aivan upeita keikkoja festarit täynnä ja kelikin mitä parhain. Viime yönä saavuin puolen yön jälkeen vasta kotiin Joensuuhun ja ei voi muuta todeta, kuin että kolme päivää festareita on just sopivasti. Enempää ei olisi enää jaksanutkaan :) Nyt pitäis sitten kerätä voimia viikonlopun Ilosaarirockiin, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruisrockilla on kyllä tosiaan jonkinlainen taianomainen sopimus sääherrojen kanssa, viikonlopun auringonpaisteen jälkeen alkuviikko on taas ollut sateinen.

      Itse olen jo monena vuonna halunnut lähteä juurikin Ilosaareen, mutta vielä tänäkään vuonna ei tule sitä ensimmäistä kertaa. Ehkä ensi kesänä? :D

      Poista