lauantai 27. helmikuuta 2016

Takaisin arkeen

Tasan viikko sitten lauantaina istuin näihin aikoihin jossain Tampereen tienoilla junassa matkalla kohti Jämsää. Vanhemmillani ja siskoni perheellä on muodostunut käytännössä perinteeksi lähteä talviloman viettoon Himokselle, joten sinne suuntasin minäkin. 

Usein meillä on ollut mökki melko läheltä länsirinteitä, mutta tällä kertaa mökki oli vähän kauempaa järven rannalta. Suoraan sanoen mökki oli kyllä melko metsässä, äiti ja isäkin jäivät ensimmäistä kertaa sinne päin tullessaan yhteen mäkeen kiinni, heh. Mökkitietä onneksi aurattiin kyllä kiitettävästi, joten suuremmilta ongelmilta vältyttiin. 

Meitä oli matkassa seitsemän ihmistä ja vanhempieni kissa. Itse olin mökillä vain lauantai-aamusta keskiviikon aamupäivään, muut jäivät myös loppuviikoksi. Aika kului kuin siivillä!








Itsellä jää vaivaavan selän vuoksi useimmat varsinaiset talviaktiviteetit välistä, mutta kyllähän tuollainen pieni irtiotto arkeen kelpaa ihan muuten vaankin. Siinä kolmen päivän aikana ehdittiin pulkkamäkeen, makkaranpaistoon, järven jäälle, pelaamaan monen monta korttipeliä ja syömään ihan järjettömän hyviä ruokia tietysti. Parasta näissä lomissa on kuitenkin äidin joka aamu paistamat tuoreet sämpylät!

Maanantaina vietettiin keskipäivä Jyväskylässä "shoppaillen", saalis vain jäi melko laihaksi. Ajatus oli käydä siellä jossain ulkona syömässäkin, mutta lopulta ajettiin kuitenkin Prismaan ja lähdettiin takaisin mökille kokkauspuuhiin.

Ihan mielellään tuonne olisi kyllä loppuviikoksikin jäänyt, mutta keskiviikkona äiti ja isä saattelivat mut Jämsän rautatieasemalle Turun junaan hyvien eväiden kera jatkaen itse ruokakaupan kautta takaisin mökille.








Keskiviikkona ehdin olla kotona muutaman tunnin, ennenkuin suuntasin Viking Linen terminaalille ja vuorokaudeksi Gracen käytäville. En ole ikinä ennen risteillyt yksin, eikä se nytkään alunperin ollut tarkoitus, mutta näin tällä kertaa. Eikä kyllä kaduta! Eipähän tarvinnut kysellä kenenkään muun mielipiteitä siitä, mitä milloinkin tehdään ja missä ollaan. Ja mikäs siinä, kun oli hyvää musiikkia A. Aallon Rytmiorkesterin merkeissä, muutama mukava uusi tuttavuus ja tietysti naurettavan pitkät yöunet. Tämän voisi joskus ottaa uusiksikin!







 Ehditkö sinä viettää rentouttavan talviloman, vai onko se kenties vielä edessä?

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Pieni oodi kierrätykselle ja taiteelle



Pääsin kosketuksiin Miina Äkkijyrkän taiteen kansa varsinaisesti opiskellessani ammattiopistossa sisustustekstiiliartesaani-linjalla 2011. Tutustuessamme museossa suomalaiseen designiin, sekä yhden kurssin esitelmän muodossa. Suurimman vaikutuksen teki jo tuolloin 'Peltikarja', jonka yksi edustaja tuli aivan yllättäen vastaan tänään työpäivän lomassa. 

Tunnen suurta rakkautta Turun kaupunginkirjaston sisäpihalla kuikuilevaa keltaista Äkkijyrkän vasikkaa kohtaan, mutta tämän ylläolevassa kuvassa olevan Sonnin edessä olen suurinpiirtein sulaa vahaa. Jostain syystä nämä autopellistä tehdyt mustikit ja mansikit vetoavat kovasti. Voisin hyvin nähdä näitä pienen lauman omalla pihamaalla joskus tulevaisuudessa. Ja no, yritän itse kantaa korteni kekoon jokapäiväisessä arjessa kierrättämällä kaiken mahdollisen parhaani mukaan, joten tämän kaltainen kierrätys romupellistä taiteeksi tietysti tuo tähän ihastukseen varmasti oman lisänsä.
Se on vaan ihana!

Päivä on pidentynyt ihan varkain muutamalla tunnilla. Tämän aurinkoisen, kevättalvisen tiistain kruunasi ihan mahtava auringonlasku! Hieman ennen kuutta meidän taloyhtiön tuuletusparvekkeella näkymät olivat huikeat. Mites siellä, värjäytyikö maisema vaaleanpunaisenoranssinhehkuvaksi?



keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Viininpunaista


Tämän vuoden puolella ovat ehtineet valmistua jo nämä ylläolevat polvimittaiset sukat kahdelle eri tilaajalle. Tein viime vuoden loppupuolella siskolleni viininpunaiset polvisukat tuolla samalla Maaria-neuleella, jota käytin myös vasemmanpuoleisiin. Nämä kummatkin tilaukset tulivat instagramiin julkaisemani päivityksen jäljiltä, ja vielä olisi yhdet viininpunasävyiset polvimittaiset työn alla. Mulla on vähän sellainen fiilis, etten taida näiden jälkeen ihan heti neuloa viininpunaista...

Kuten jo mainitsinkin, vasemmanpuoleisissa sukissa mallikuviona on siis Maaria. Tämäkin Niina Laitisen ohje on todella selkeä ja helppotekoinen. Polvimittaiseksi muokkaaminen on "oma sävellykseni", samoin kuin oikeanpuoleisissa Kerttu-sukissa. Tuo Kerttu-neule on minusta ihan mielettömän kaunis, ja siitä ajattelinkin tehdä myös itselleni joko ihan peruspolvisukat tai vaihtoehtoisesti joogasukat, joissa kantapää ja jalkaterä jää avonaiseksi.
Noihin kuvan Kerttuihin tein myös muutamalla nurjalla silmukalla niin sanotun nappilistan, joka ei tosin tuossa kuvassa kovin hyvin näy, enkä siitä valitettavasti huomannut parempaakaan kuvaa ottaa ennen sukkien toimittamista tilaajalleen.

Kummissakin sukissa lankana on Novitan 7 veljestä ja mallineuletta lukuunottamatta nämä on tehty vähän "fiiliksen mukaan" (kavennukset jne). Aloituksessa oli muistaakseni kummassakin 16s/puikko, josta nilkkaan kavensin silmukat 12s/puikko.

Polvisukkien kuvaaminen on muuten melkoisen haastavaa ilman apukäsiä ja pelkkää puhelinta apuna käyttäen! Olen todennut tämän lattialla istuskelun kätevimmäksi omalla kohdallani, vaikka kuvia saakin räpsiä yleensä useamman, ennenkuin lopputulos kelpaa.