Valopiikki sadepäiviin

Aloitin työt viikko sitten maanantaina kesäloman jälkeen, ja syyskelit löivät toden teolla päälle. Muutamana päivänä kotimatkan sai taittaa ukkoskuurossa - onneksi päädyin sittenkin lataamaan bussikortille kuukauden käyttöoikeuden. Lenkille sateessa lähteminen on oikeastaan aika mukavaa, mutta työmatkat pysyttelen mieluummin kuivana. Toki, voisin kantaa mukana vaihtovaatteita, mutta jokainen varmasti tietää sen tunteen, kun märät vaatteet riisuessa tekisi mieli vain kaivautua villasukat jalassa peiton alle, eikä pukea tilalle uutta työkelpoista asua kahdeksaksi tunniksi. 

Blogi vietti hiljaiseloa kevään ja melkein koko kesän, joten joitain kuvia on jäänyt julkaisematta. Nämä Friskalan retkeltä otetut - jälleen melko eläinpainotteiset - kuvat halusin julkaista niiden tunnelman takia. Nämä ovat parin kuukauden takaa, kesäkuun puolivälistä, ja kuvaavat mielestäni mainiosti vihertämään puhjenneen luonnon fiilistä. 

Friskalan lintutornin lähistöllä laiduntaa sekä karjaa että hevosia. Tornista tuli bongattua myös muutama lintu, mutta vieläkään ei ole meillä ihan tuo bongariharrastus lyönyt itseään läpi. Pitäisi ehkä hankkia jokin kunnollinen lintukirja, kiikarit ja ylipäätään tietoa siivekkäistä. Tavallaan se kuitenkin kiinnostaisi, kun usein tulee liikuttua paikoilla, joissa erilaisia lintuja olisi mahdollista bongata. 

Viime kesänä näimme Friskalassa muutaman kyyn poikasen, mutta tällä kertaa matoset pysyivät piiloissaan. Hyvä niin, itse en niistä juuri välitä.

Joko lämpimät kesäpäivät riittivät sulle, vai odotatko innolla,

pitävätkö lehdissä varovasti lupaillut lämpimät loppukuun päivät paikkaansa?