keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Minä lupaan




Vuoden ensimmäinen selfie – tietysti töistä, koska siellä on tämä täydellinen seinä.

Näihin päiviin kuuluvat kiinteästi erilaiset lupaukset siitä, mitä haluaa uuden luvun opettelun tuovan mukanaan. Tiedättehän, niitä hetkiä kun salijäsenyyksissä näkyy piikki ja pubit ammottavat kolme päivää tyhjillään.

En syö karkkia. Liikun ainakin viisi kertaa viikossa, enkä jää vain sohvalle töiden jälkeen. Tipaton tammikuu. Herkuton helmikuu. En käy koko vuotena pikaruokaloissa. Juon enää vain puoli pannullista kahvia päivässä kokonaisen sijaan.

Lähes poikkeuksetta yleisimmät lupaukset ovat kieltoja, totuttujen nautintojen estämistä itseltään. Jos ruokavalio koostuu pääasiassa roskasta ja herkuista, voivat nämä yllä mainittujen kaltaiset lupaukset ollakin paikallaan, mutta mitä jos lähestyisitkin asiaa vähän eri kantilta?

Mitä jos tänä vuonna lupaisit olla itsellesi armollisempi? Rakastaa, helliä, hoitaa ja vaalia omaa itseäsi. Kuunnella kehoasi ja mieltäsi, kysyä säännöllisesti itseltäsi, mitä sinulle kuuluu. Mennäänkö tänään salille, juoksemaan, kävelylle, vai luetaanko kirjaa viltin alla. Syödäänkö tänään pelkkää salaattia vai olisiko burgerin ja pekonin aika. Olisinko tänä viikonloppuna kotona vai seitinohuessa viinihiprakassa lempikuppilassa ystävien kanssa.

Uskon, ettei kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveempi elämä lähde kielloista ja säännöstelemisestä. Kaikkein tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa – haluta pitää huolta itsestään ja muuttaa toimintatapojaan sitä kautta. Useimmiten jonkin asian kieltäminen tuottaa vain suuremman himon, jonka vastustaminen voi käydä ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Onko se silloin mielekästä? Ihminen, jota rakastat eniten, pitäisi olla sinä itse. Mitä jos alkaisit toimia sen ajatuksen mukaan?

Minä lupaan tänä vuonna tehdä parempia päätöksiä, arvostaa itseäni enemmän ja löysätä siimaa, kun sille on tarvetta. Ehkä myös juoda vähän vähemmän kahvia ja jättää joskus taukohuoneessa olevan karkin ottamatta. Mutta vain, jos siltä tuntuu.

Mitä sä lupaat, vai onko tällaisten lupausten tekeminen ollenkaan sun juttu?

4 kommenttia:

  1. Olen niin samaa mieltä! :)

    En muistanut edes miettiä uudenvuodenlupauksia, kun vuosi jo vaihtuikin. Enpä olisi kuitenkaan tainnut luvata mitään. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka uudenvuodenlupaukset yleensä kiinteästi liitetäänkin juuri tähän vuodenvaihteeseen, on lupauksilla ja teoilla oman hyvinvoinnin eteen merkitystä ihan koko vuoden ajan. Liian usein näkee sitä, että jotain aloitetaan huomenna tai ensi viikon maanantaina. Jos on tosissaan, niin miksei aloittaisi nyt! :)

      Mutta se onkin sitten oikeastaan jo ihan oman postauksensa paikka. :D

      Poista
  2. Kyllä! Silloin kun kävin säännöllisesti uimassa, minua huvitti ihmisten määrä radoilla alkuvuodesta. Maaliskuuhun mennessä ylimääräiset olivat kaikonneet palataakseen taas hetkeksi syyskuussa uudestaan. Minä en lupaile mitään, vaikka toki joulusyöpöttelyjen jälkeen ihan muuten vain normalisoin ruokavalion ja rytmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen itseasiassa miettinyt uinnin aloittamista, mutta tietoisesti siirtänyt sitä tästä tammikuulta tuonnemmaksi. Helmikuussa tohtii ehkä jo kokeilla, mahtuuko sekaan :D

      Poista