keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Kasvitieteellisessä puutarhassa ihmettelemässä

En ole itse koskaan (!) käynyt Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa, vaikka olen asunut Turussa jo yli viisi vuotta. Miehelläkin edellisestä visiitistä oli ehtinyt vierähtää jo "ainakin kymmenen vuotta", joten maanantaina otettiin suunta sinne.

En oikein edes tiennyt mitä odottaa, mutta en ainakaan ajatellut olevani noin fiiliksissä kuin olin. Kohde on vähän sellainen, ettei kuvista kyllä välity ollenkaan se sama tunnelma kuin paikan päällä. Jonkinlaisen pienen kuvakokoelman keräsin tähän, mutta suosittelen aivan ehdottomasti jokaiselle kynnelle kykenevälle visiittiä! Ulkoalueitakin kierrettiin, mutta kuvausolosuhteet eivät olleet kovin suotuisat, joten nämä ovat lähinnä sisätiloista.










Yllä olevissa kuvissa näkyvät jättilumpeet olivat aika huikeita! Suurimpien halkaisija huiteli jossain puolentoista metrin kieppeillä, ja suurimmillaan nämä voivat kasvaa jopa kolmimetrisiksi. Ne myös pystyvät kannattelemaan jopa 40 kilon painon. Ei ihan heti uskoisi kasvin pystyvän sellaiseen, mutta kai se niin sitten on!

Myös kaikenmaailman kukat olivat valloittavia - orkideat etenkin! En ole ikinä edes kokeillut kotiin ostaa orkideaa, vaikka monta kertaa on mieli tehnyt. En ole kovin hyvä pitämään minkäänlaisia kukkivia (perunoita lukuunottamatta) hengissä, vaan vihreät kasvit tuntuvat viihtyvän huomassani huomattavasti paremmin. Sitten kunhan tilaa on kotonakin vähän enemmän, saatan ehkä jossain vaiheessa uskaltautua orkideojakin kokeilemaan.











Kaktukset viehättävät minua valtavasti, ja niiden tutkimiseen kuluikin tovi jos toinenkin. Tuollaiset pallomalliset ovat erityisesti suosikkejani - saisinkohan jonkin pienen sellaisen menestymään kotona?

Ihastuin suuresti puutarhan undulaatteihin, mies taas löysi sieluntoverin Alma-konnasta. Nuo undulaatit ja talon kaksi neitokakadua pääsivät yhdessä kokoelmahuoneessa lentelemään vapaasti ja halutessaan takaisin asumukseensa. Olikin mielenkiintoista laulun perusteella bongata, missä tipuset katonrajassa majailivat.

Kun kerran Ruissalossa olimme, piti tietysti käydä myös moikkaamassa alueen lampaita. Olimme liikkeellä ilmeisesti päiväuniaikaan, mutta muutama malttoi silti tulla tervehtimäänkin. Ensimmäistä kertaa onnistuttiin bongaamaan myös "karvalehmät" eli alueella laiduntava ylämaankarja suhteellisen lähietäisyydeltä. Oli pakko pysäyttää auto lähimmälle bussipysäkille ja käydä nappaamassa kuva muistoksi. Mihin sitä maalaistyttö luonnostaan pääsisi - ehkä vielä joskus omassa pihassakin on pari lammasta ja lehmä.




2 kommenttia:

  1. Tuo Ruissalon kasvitieteellinen puutarha on yksi lempi paikkojani koko Turussa! :) Tunnelma siellä on niiiin ihana, ja tuntuu aivan siltä, kuin olisi tullut oikeaan viidakkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, viidakko on aika kuvaileva! :)
      Täytyy ehdottomasti sijoittaa seuraava vierailu ulkoalueille viimeistään tuohon noin kuukauden päähän, kun kukintoja lienee huomattavasti enemmän!

      Poista