Bää!

Palataan vielä  Ruissaloon. Tällä kertaa rokin sijaan lampaisiin! Jos mulla ois resurssit kohdillaan, pitäisin jotain maailman suurinta lammasfarmia. En kestä! Jos jo aikuiset lampaat aiheuttavat ihan mahdottoman söpöyskohtauksen, niin mites nämä pikkukaritsat sitten?

Oli pakko muutamana päivänä ennen rokkia fillaroida Ruissaloon ihan vaan näiden kavereiden takia. Onneksi rokki on kohta kerätty kokonaisuudessaan pois, ja voin etsiä tieni näiden luo uudelleen. Ihan mahtavia tyyppejä! Bää!

Rakkauden Ruisrock!

Arvoin tämän vuoden Ruisrockiin lähtemistä to-del-la pitkään, ihan viime metreille saakka. Alunperin olin menossa perjantaina, mutta sen ajatuksen hylättyäni olin jo valmis katkaisemaan vuonna 2002 alkaneen putken. Kuitenkin, lauantain vastaisena yönä - ehkä ihan pienessä hiprakassa - ostin lipun sunnuntaille. Neljästoista Ruissi putkeen, pakko mennä!

Ja kyllä muuten kannatti. En etukäteen odottanut oikeastaan mitään muuta kuin Pariisin Kevättä, mutta ehkä juuri siksi tästä tulikin paras festari hetkeen. Samuli Edelmann oli aivan huikea, uusi brittituttavuus Foals sopi Rantalavalle Gracen ohi lipuessa paremmin kuin mikään muu ja kelikin oli aivan mahtava. Tällä hetkellä ikkunan takana sataa ja salamoi...

Tuttuja oli kuuleman mukaan liikenteessä useampikin, mutta bongaamaan onnistuin vain pari. Liekö muut sitten viihtyneet enemmän kaljatuoppien ääressä kuin lavojen edessä. Ensi vuonna bailaankin sitten jo viidettätoista Ruissia putkeen! Enkä muuten jahkaile lippujen oston kanssa ihan näin pitkään. 

Keskikesän ja valon juhla

Juhannus, oli ja meni. Talouden miespuolinen osapuoli vietti juhannuksen Kalajoen juhannusfestareilla töiden merkeissä, joten lähdin itse vanhempien luo landelle muutamaksi päiväksi viettämään melko perinteistä juhannusta.

Juhannusviikonloppu piti sisällään grillaamista, saunomista, kyläilyä, kokolla käymisen ja kahdet lavatanssit. Ei siis mitään ihmeellistä, mutta ehdottomasti mukavampaa kuin juhannuksen viettäminen kaupungissa. Juhannustansseissa on tottunut siihen, että lava on täynnä ihmisiä, eikä tanssimisesta meinaa tulla yhtään mitään. Näin ei kuitenkaan ollut tänä vuonna, vaan tilaa oli sekä perjantaina että lauantaina ihan mukavasti. 

Maalla oli mukavaa, mutta onhan se vaan mukava olla taas takaisin kotona Turussakin. Saa nähdä tuleeko nyt enemmän vietettyä viikonloppuja muutenkin vanhempien luona, kun mies tosiaan on miltei joka viikonloppu festarihommissa.