sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Se aika vuodesta



On taas se aika vuodesta. Kevät tekee viime päivien lumisateista huolimatta tuloaan kovaa vauhtia ja onkin aika upottaa sormet multaan, jotta kodin viherkasvit saavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat alkavaa kasvukautta silmällä pitäen. 

Meillä talvi on kohdellut kasveja tällä kertaa hellävaraisesti, eikä yksikään ole hetkittäisistä nuupahduksista huolimatta kokenut suurempia tuhoja. Kesän jälkeen meiltä on lähtenyt yksi kaarisulkasaniainen siskon hoiviin sen kasvettua yksinkertaisesti liian suureksi meille sekä kilpipiilea, joka oli aivan käsittämättömän ruma alettuaan rehottaa. Siitä jäi kuitenkin pieni alku, jonka tänään istutinkin kunnolliseen isoon ruukkuun. 

Noin kahdeksanvuotias traakkipuu on silmäteräni - se on kasvanut pienestä, alle kahdella eurolla Ikeasta ostetusta kasvista aivan hurjasti ollen jo minun pituiseni. Se on valtavine juurineen jo nyt melko isossa ruukussa, mutta vielä suurempi olisi löydettävä pikapuoliin, jotta saan senkin uusiin multiin. 





Yllä olevissa kuvissa näkyykin kissamme suurin suosikki, makuuhuoneeseen ostamani pullojukka. Kasvi saa hammasta säännöllisesti päivittäin, ja onkin sen näköinen aina ennen siistimistä. Onneksi tuo ei ota nokkiinsa siitä, että sitä säännöllisesti leikkelen - alemmassa kuvassa pullojukka näkyykin siistityssä asussaan uusissa mullissa. 

Mitä tulee lemmikeihin ja viherkasveihin, on aina hyvä tarkistaa, ettei kotona ole vaarallisia/myrkyllisiä kasveja, jotka voivat aiheuttaa äkillisiä, kalliita eläinlääkärireissuja ja pahimmassa tapauksessa jopa tappaa lemmikin. Esimerkiksi meillä oleva traakkipuu voi pahimmassa tapauksessa olla tappavan vaarallinen, mutta kissa ei onneksi ole siitä kiinnostunut. Kiinnostusta vähentää huomattavasti se, että kissalle on aina tarjolla varta vasten kasvatettua ruohoa, sekä tuon edellä mainitun pullojukan syöminen on sallittu. Traakkipuu on lisäksi sijoitettu paikkaan, jossa kissa ei juuri oleskele. Ja tietysti - kasvi lähtee kyllä erityisasemastaan huolimatta heti, mikäli sitä kohtaan alkaa esiintyä kiinnostusta kissan taholta. 

Kasveista ensimmäisinä tänään meillä uusiin multiin pääsivät pullojukka, muorinkukka sekä kilpipiilea. Miksi mullan vaihtaminen sitten on niin tärkeää ja miten se tehdään oikein? Kattavat, hyvät ohjeet löytyy esimerkiksi täältä Yhteishyvän sivuilta! Mikäli et ole aivan varma, millainen multa juuri sinun kasveillesi sopii, kannattaa se googlata ennen ostoksille lähtemistä. Kasvintunnistuksessa taas esimerkiksi Facebookin Huonekasvit-ryhmä on oiva apu!

Montako kasvia sun kotoa löytyy ja vaihdatko niihin mullat säännöllisesti?



2 kommenttia:

  1. Ah, ihana ja kamala multienvaihtoaika! Meillä on tällä erää yli 30 kasvia, enkä todellakaan pysty vaihtamaan kaikkien multia ja ruukkuja niin usein kuin olisi ehkä hyvä. Eilen vaihdettiin aika monta... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on pöytäpinta-alaa "onneksi" sen verran vähän, että kasviluku pysyy siedettävissä lukemissa :D Toisaalta kissa myös rajoittaa hieman, ilman sitä olisi todennäköisesti ainakin pari amppelia - nyt niitä on mahdoton sijoittaa niin, etteivätkö olisi kissan kiipeilypuiden lähellä.

      Vähän kyllä haaveilen muutamasta seinälle ripustettavasti amppelista.....

      Poista