Ennen kaikkein pahimpia helteitä vietimme yhden illan Kurjenrahkan kansallispuistossa jo kovin tutuksi tulleella Savojärven kierroksella, joka ei kuitenkaan tylsistytä ikinä. Tähän aikaan suopursut kukkivat vielä, tupasvillat ovat pörheimmillään ja tänä vuonna edellisiin verrattuna runsaan oloinen lakkasato kypsyy hiljalleen pitkosten reunoilla. Tuoksu suoalueen yllä on huumaava yhdistettynä järveltä puhaltavaan raikkaaseen tuuleen.
Varsinais-Suomen pahempiin korona-aikoihin verraten tungos reiteillä on hiipunut lähes entiselleen, eikä kanssaretkeilijöitä juuri näe. Itseäni tämä ei varsinaisesti haittaa, mutta kannustan kyllä silti ihan jokaista luontoretkeilemään normaalimmankin arjen keskellä! Me näimme puolivälin Rantapihassa kaksi ihmistä ja pitkoksilla yhden. Parkkipaikkakaan ei ollut enää pullollaan autoja. Minimoimme itse kontaktit mahdollisimman vähiin välttämällä evästauon grillipaikoilla normaalista poiketen. Tällä kertaa oli tarkoitus selvitä reissusta normaalia nopeammin, joten pakkasimme mukaan vain varsinaiset terveyseväät - termarillinen kahvia ja omarmunkit. Kyllä muuten toimi reitin varrella olevan piknikpöydän ääressä aivan järven rannalla nautittuna!
Luonto sekä siellä villinä elävät eläimemme ovat kärsineet helteistä ja kuivuudesta, johon onneksi olemme nyt saaneet helpotusta sateiden ja ukkosten muodossa. Itse en varsinaisesti pidä ukkosista, mutta tällaisen jakson jälkeen nekin ovat oikein tervetulleita. Näistä kuvista jopa myrskyisiksi yltyneet sadekelit ovat kaukana, nappaa tästä siis hieman aurinkoterapiaa harmaampien päivien keskelle!
Mikä on ollut sun ykkösulkoilukohden kevään ja alkukesän aikana?