keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Ravintola 3. Linja Turun satamassa








Mies täytti viime kuussa vuosia, ja kun millekään materialle ei ollut tarvetta, hankin lahjaksi kolmen ruokalajin menun Turun satamassa sijaitsevasta ravintola 3. Linjasta. Tämä postaus ei siis ole maksettu mainos, vaan vilpitön hehkutus!

3. Linja oli meille molemmille uusi tuttavuus, vaikka ravintola on jo hyvän tovin ehtinyt pyörimään osoitteessa Linnankatu 88, aivan Viking Linen terminaalin kupeessa. Paikan menu lupaili ennalta hyvää ja odotukset olivatkin melko korkealla - eikä muuten tarvinnut pettyä! Hintaluokassaan ruoka oli vallan mainiota, palvelu toimi ja paikan sisustus oli raikkaan trendikäs, mutta kuitenkin "kotoisa". Kuten nettisivuillakin mainitaan, on ravintola mainio paikka esimerkiksi risteilyn etkoiluun tai jatkoiluun, mutta kannattaa tänne poiketa ihan muulloinkin!

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Viikonlopun lintuja, hevosia ja raekuuroja



Vietin menneen viikonlopun vanhempieni luona. Ehdimmekin tehdä jos jonkinlaista! Kortinpeluun ja hyllyjenvaihdon lisäksi kävimme äidin ja siskon kanssa läheisen tanssilavan kaudenavauksessa (Kyösti Mäkimattila ja Varjokuva, aina yhtä hyvä), äidin kanssa raesateisella lenkillä lintutornilla sekä ehdinpä vielä ratsastamaankin.

Keli oli läpi viikonlopun melko vaihtelevaa. Välillä aurinko häikäisi silmää, toisinaan tuuli tuiversi luihin sekä ytimiin asti ja yhtenä hetkenä sai suojautua raekuurolta. Lintutorniretkemmekin ajalle osui näitä kaikkia - raekuuroja onneksi vain hyvin pienessä mittakaavassa. Tarkoitus oli ottaa ihan kiikaritkin mukaan, mutta eipä niitä tietenkään lähdön hetkellä huomannut. Bongasimme kuitenkin yksittäisen kurjen lisäksi varmaan parisatapäisen parven, joka oletettavasti koostui suurimmaksi osaksi kanadanhanhista. 

Sunnuntai-illalla takaisin Turkuun kuljettavaa bussia odotellessani olivat säävaihtelut pelkkä muisto ja sainkin matkan aikana puhelimen näytöltä seuratun pikkuleijonien finaalitaiston lisäksi nauttia upeasta auringonlaskusta.








Niin ja tosiaan, ratsastamaankin ehdin. Ennen viime kesää oli pidempi jakso, kun ei syystä tai toisesta tullut lähdettyä tallille. Onneksi siskontyttö kuitenkin pyysi minut viime heinäkuussa ratsastusleiriseuraksi, ja siitähän se vanha rakas harrastus jälleen heräsi uuteen lentoon. Alkuun oli toki hieman hakemista, jotta pääsi uudelleen sinuiksi satulassa istumisen kanssa. Nyt, kun on uudelleen löytänyt yhteisen sävelen uusvanhan tuttavuuden, aivan ihanan mummohevosen kanssa, odottaa tallipäiviä vähintään samalla innolla kuin ennenkin.

Mikään ei voita sitä tunnetta, kun hevonen osoittaa korvat hörössä höristen tunnistavansa sinut.


Taustalla kurkistelee mummohepan aikuiseksi venähtänyt tytär - samanlainen pörröpää kuin emänsäkin!

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Seitsemisen kansallispuisto



En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että suunnittelemme lomia ulkoilukohteiden mukaan. Pääsiäislomamme kuitenkin alkoi sillä, että ajoimme Ylöjärvelle Seitsemisen kansallispuistoon retkeilemään ennen Tampereelle menoa. Lunta oli maastossa vielä jonkin verran ja paikoin jäätäkin, mutta kunnon kengillä ulkoilu sujui mallikkaasti.

Kansallispuiston luontokeskuksessa pääsi tutustumaan näyttelyihin, ja olisipa siellä ollut mahdollisuus myös maistella villisikaa tai strutsia. Me jätimme ruokailut toiseen kertaan ja keskityimme ulkoilmaan.

Kyllä ei mikään voita reipasta ulkoilua kauniissa maisemissa!










tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen Tampereella



Pakkasimme pitkäperjantain aamuna auton täyteen retkeilyvarusteita, yöpymiskamppeita ja eväitä. Suunnaksi otimme parin mutkan kautta entisen kotikaupunkini Tampereen. Vaikka en Tampereella kauaa ehtinytkään asua, ei pari päivää riittänyt tuttujen paikkojen kiertämiseen millään.

Pääsiäisen lumisateet eivät myöskään varsinaisesti houkutelleet haahuilemaan ulkona. Kiersimme kuitenkin Tampellan ja Finlaysonin uskomattoman kauniilla alueilla, tietenkin panimoravintola Plevnassa (Plevnan sima, maistakaa!), muutamissa liikkeissä sekä lauantaina Tallipihan pääsiäistapahtumassa. Uusi päivä-sarjaa lähes alusta asti seuranneena oli myös hauskaa bongata tuttuja kuvauspaikkoja. Meidän piti myös käydä kurkkaamassa "ravintola Turpiinin" ovea, mutta jätettiin se kuitenkin ensi kertaan. 







Yksi pakollisista vierailukohteista on Pyynikin näkötorni. Osuimme paikalle melkoiseen ruuhka-aikaan, ja jouduimmekin jonottamaan munkkejamme jonkun tovin. Väenpaljoudesta ja lumisateisesta ilmasta johtuen jätettiin tällä kertaa torniin kiipeäminen välistä. Selkeällä ilmalla maisemat sieltä ovat kuitenkin huikean kauniit ja avautuvat laajalle, koko Tampereen yli. 

Graniittinen näkötorni on rakennettu tälle paikalle vuonna 1929, entisen puisen tornin vaurioiduttua vuoden 1918 sisällissodassa.  Talvisodan aikaan tornissa on ollut lottien ilmavalvonta-asema. Vaikka torni itsessään ei olekaan mitenkään huikean korkea, on sen sijainti Pyynikinharjun päällä ratkaisevassa asemassa siinä, että tornilta todella näkee pitkälle.

Jos sinulla on aikaa Tampereella vain yksi päivä, suosittelen ehdottomasti mahduttamaan näkötornin ohjelmaan - voi ainakin sanoa nähneensä koko kaupungin!







tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kevättä kotiin



Eikö perinteiset pääsiäiskoristeet, kuten tiput ja munat kiinnosta? Nappaa tästä helppo vinkki, jolla tuoda kevät ja pääsiäinen helposti kotiin! Ulkona koivut eivät vielä viherrä, mutta sisällä maljakossa oksiin puhkeaa hiirenkorvat muutamassa päivässä. Itse lisäsin pääsiäisviboja maljakkoon muutamalla pajunoksalla, mutta voihan tuohon ripustaa vaikka niitä tipuja ja muniakin halutessaan.

Joko lukijoilla on pääsiäisviikonlopun suunnitelmat selvillä? Me taidamme pakata autoon retkivarusteita ja lähteä pariksi yöksi seikkailemaan.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Saaronniemen joutsenet



Patistin miehen eilen ulkoilemaan ja päädyimme Ruissalon Saaronniemeen. Itse en ollut koskaan käynyt Kolkanniemessä, jonne vie tie Saaronniemen parkkipaikalta, joten päätettiin kävellä lenkki sitä kautta. Kuuvannokassa ollaan aiemmin törmätty joutsenpariskuntaan, mutta täällä Kolkanniemessä joutsenia oli parisenkymmentä. En ole varmaan ikinä nähnyt niin montaa joutsenta niin läheltä. Tyypit hengailivat ihan muina lintuina aivan rannan tuntumassa, vaikka ihmisiä oli kameroineen liikkeellä paljon. 

Kolkanniemessä maisemat ovat ihan älyttömän kauniit, ja alue on ilmeisesti melko suosittu kalastajien keskuudessa. Näytti siellä nytkin muutama olevan apajilla. 









Hetken joutsenia ihasteltuamme kiersimme takaisin Saaronniemen rannalle, josta myös löytyi joutsenpariskunta. Grillipaikka oli sopivasti vapautunut, ja saimmekin mukanamme tuomat klapit syttymään varsin vähällä vaivalla. Tuuli yltyi rannalla sen verran voimakkaaksi, että yhtään ylimääräistä hetkeä siinä ei viitsinyt viettää, vaan pakkasimme loput eväät melko sukkelaan takaisin kasseihin, kunhan saimme syötyä. 

Tänään olin varautunut vastaanottamaan muutaman virpojan, mutta eipä näkynyt ketään ovella. Ei taida kaupungissa ainakaan nykypäivänä olla niin tapana virpoa tuntemattomien ovilla?






keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Pukettia ja Lokkia parvekkeelle



Sisko löysi taannoin vanhempieni alakerran kangasvarastoista palan Marimekon Lokki-kangasta 60-luvulta. Itse löysin kirpputorilta eurolla palan Pukettia 70-luvulta. Kankaat sointuvat yhteen aivan täy-del-li-ses-ti. Pohdin pitkään, mitä näistä keksisin, kunnes alkoi parvekkeen kesäilmeen suunnittelu ja hoksasin näiden sopivan sinne paremmin kuin meille sisälle. 

En ennen ollut kovinkaan suuri vaaleanpunaisen ystävä, mutta vanhemmiten olen oppinut pitämään siitä paljonkin. En itse pukeutuisi tällaisiin sävyihin, mutta sisustuksessa pieninä piristysruiskeina toimii vallan mainiosti.





Äidinäidin vanha 70-luvun Singer pääsi jälleen tuulettumaan salkustaan ja surautin kankaista kaksi koristetyynynpäällistä. Koska molempia kankaita on verrattain melko vähän, päädyin ompelemaan tyynyjen taustoiksi artesaaniopintojeni ajoilta ylijäänyttä luomupuuvillaa. Myydäänköhän sitä vielä Eurokankaassa? Muistelisin, että jossain vaiheessa ei ainakaan ollut valikoimissa, mutta tuntu ja ylipäätään materiaali tässä kankaassa on aivan ihana.

Vaikka itse sanonkin, niin näistä tyynyistä tuli kyllä todella kauniit. Meillä on melko maanläheisiä värejä sisustuksessa yleisesti ottaen, mutta parvekkeelle olen ajatellut sisustaa hieman värikkäämmän kesähuoneen. 

Joko siellä on aloitettu kesän sisustaminen?