maanantai 21. elokuuta 2017

Sunnuntain sieniretki









Mä en pidä sienistä. Ollenkaan. En oikeastaan siedä mitään sieniruokia. Mutta silti, sienimetsälle on nykyään ainakin kerran vuodessa päästävä. Jokin oma viehätyksensä siinä niiden etsimisessä on. Olemme nyt useamman vuoden käyneet samassa paikassa, eikä kertaakaan ole tarvinnut tulla kotiin tyhjin käsin - ehkä sekin on osa sitä viehätystä.

Tällä kertaa löydettiin ihan ä-ly-tön määrä koivunkantosieniä. Tutustuimme niihin viime vuonna, kun vastaan tuli ihan muutama. Tiedä sitten oliko silloin joku muu ehtinyt juuri sadon korjaamaan, mutta nyt niitä oli kantojen ympärillä ihan järjettömiä määriä. Tämä on muuten sellainen sieni, jota ei missään nimessä pidä poimia, ellei ole aivan varma sen lajista: myrkyllinen myrkkynääpikkä on todella samannäköinen. Mekin vielä varmuuden vuoksi tarkistimme selkeimmät tuntomerkit nopsaan netistä puhelimella, koska ei ole järkeä ottaa mitään riskejä. Tämä lajien tuntemus pätee kyllä ihan kaikkiin muihinkin sieniin. Jos et ole aivan varma sienen syöntikelpoisuudesta, jätä se metsään.

Koivunkantosienten lisäksi löydettiin muutama herkkutatti, orakkaita ja tietysti kanttarelleja. Paljon oli myös pieniä alkuja tulossa, joten täytynee yrittää päästä vähän ajan päästä uudelleenkin apajille. Tänään sienet ovat jalostuneet sieni-kasvispiirakaksi, jonka ajattelin jakaa myös tänne blogin puolelle. Ja niin, tuosta aloituksestani huolimatta aion syödä piirakkaa itsekin. Se on se yksi poikkeus vuodessa.

4 kommenttia:

  1. Haha, olen kuullut muistakin, jotka eivät pidä sienistä mutta silti sienestävät. Sienestys on niin kivaa! Olen ehtinyt tänä vuonna vastan kerran sienimetsälle, mutta syksy onkin vasta alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo. Se on kyllä, vaikken luotakaan vielä tunnistavani kuin tuon koivunkantosienen ja kanttarellin varmasti. Kaikki muut saa mies tulla tarkistamaan. :D

      Poista
  2. Minä pidän sienistä, mutta en voi sietää sienestämistä... Metsässä kaikki sienet näyttävät samalta ja olen ihan onneton löytämään, saatikka tunnistamaan yhtään lajiketta. Metsässä toki tykkään liikkua mukana kun muut sienestävät. Ihan huikean ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Minäkin olen itseasiassa aika onneton sienestäjä, enkä ikimaailmassa uskaltaisi tehdä sitä yksin :D Mies kuitenkin tunnistaa yleisimmät sienet, joten yhdessä sienestäessä ei tule poimittua mitään ylläreitä mukaan :)

      Poista