Pakkasimme pitkäperjantain aamuna auton täyteen retkeilyvarusteita, yöpymiskamppeita ja eväitä. Suunnaksi otimme parin mutkan kautta entisen kotikaupunkini Tampereen. Vaikka en Tampereella kauaa ehtinytkään asua, ei pari päivää riittänyt tuttujen paikkojen kiertämiseen millään.
Pääsiäisen lumisateet eivät myöskään varsinaisesti houkutelleet haahuilemaan ulkona. Kiersimme kuitenkin Tampellan ja Finlaysonin uskomattoman kauniilla alueilla, tietenkin panimoravintola Plevnassa (Plevnan sima, maistakaa!), muutamissa liikkeissä sekä lauantaina Tallipihan pääsiäistapahtumassa. Uusi päivä-sarjaa lähes alusta asti seuranneena oli myös hauskaa bongata tuttuja kuvauspaikkoja. Meidän piti myös käydä kurkkaamassa "ravintola Turpiinin" ovea, mutta jätettiin se kuitenkin ensi kertaan.
Yksi pakollisista vierailukohteista on Pyynikin näkötorni. Osuimme paikalle melkoiseen ruuhka-aikaan, ja jouduimmekin jonottamaan munkkejamme jonkun tovin. Väenpaljoudesta ja lumisateisesta ilmasta johtuen jätettiin tällä kertaa torniin kiipeäminen välistä. Selkeällä ilmalla maisemat sieltä ovat kuitenkin huikean kauniit ja avautuvat laajalle, koko Tampereen yli.
Graniittinen näkötorni on rakennettu tälle paikalle vuonna 1929, entisen puisen tornin vaurioiduttua vuoden 1918 sisällissodassa. Talvisodan aikaan tornissa on ollut lottien ilmavalvonta-asema. Vaikka torni itsessään ei olekaan mitenkään huikean korkea, on sen sijainti Pyynikinharjun päällä ratkaisevassa asemassa siinä, että tornilta todella näkee pitkälle.
Jos sinulla on aikaa Tampereella vain yksi päivä, suosittelen ehdottomasti mahduttamaan näkötornin ohjelmaan - voi ainakin sanoa nähneensä koko kaupungin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti